| Summary: | The article discusses different types of discourses connected to folklore and the Kalevala in the Finnish language press in Soviet Karelia between the years 1928–1958. The discourses are labelled “Kalevala as a tradition-text”, “Ownerships of Kalevala as a tradition-text”, and “Tradition as a text from the past”, with certain types of subdiscourses. These interlaced discourses and the publications that embody them seem, on the one hand, to be reactions to discussions on the Kalevalathat were taking place in Finland and elsewhere in the West. On the other hand, they seem to spring from the historical and political circumstances of Soviet Karelia as a part of the Soviet Union. Artikkeli erittelee erilaisia diskursseja, joissa Kalevalaa ja kansanperinnettä käsiteltiin neuvostokarjalaisessa suomenkielisessä lehdistössä vuosina 1928–1958. Aineisto koostuu etupäässä kirjallisuus- ja sanomalehdistöstä. Aineistossa tunnistettavassa Kalevala perinnetekstinä -diskurssissa Kalevalaa käsitellään perinnettä edustavana objektina, johon on vaadittavissa jonkinlainen oikeus. Tästä omistusoikeudesta puhutaan omistajuusdiskursseissa. Niissä omistajuutta oikeutetaan mm. sen pohjana olevan runouden alkuperäisten esittäjien kansallisuuden perusteella, joka määriteltiin eri aikoina eri tavoin. Menneisyysdiskurssissa puolestaan käsitellään mm. Kalevalassa tavattavaa kansanperinnettä teksteinä menneisyydestä, mikä puolestaan mahdollistaa Kalevalan edustaman kansanrunouden retorisen käytön yhtäältä analogiana, toisaalta kontrastina neuvosto-olojen myönteisessä arvottamisessa nykyaikaa korostavassa moderniteettipuheessa. Artikkelissa nostetaan myös esiin, kuinka diskurssit limittyvät keskenään. Diskurssien todetaan olevan reaktioita Suomessa ja muualla porvarillisessa lännessä vallitsevaan keskusteluun ja toisekseen kumpuavan suurelta osin Neuvostoliiton ja Neuvosto-Karjalan historiallisista ja poliittisista vaiheista ja kehityskuluista.
|
|---|