Nganasanin itsekorjaus: korjaustoiminnot ja korjauksen pragmaattiset merkitykset

• Published in: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja
• Main Author: Kaheinen, Kaisla
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Suomalais-Ugrilainen Seura 2021
• Subjects: nganasani; itsekorjaus; vuorovaikutuslingvistiikka; Nganasan*
• Online Access: https://journal.fi/susa/article/view/95338; https://doi.org/10.33340/susa.95338

This article discusses self-repair in Nganasan from an interactional linguistic perspective. Self-repair is a common phenomenon in natural speech, in which the current speaker interrupts the ongoing utterance in order to address a problem in interaction. The means speakers use to repair problems are dependent on the grammatical structures available to them in the language they use. The aim of this article is to describe repair operations, i.e. morphosyntactic structures used by Nganasan speakers to conduct a self-repair, as well as the most common pragmatic meanings of repair as they appear in spoken language data. Typical repair operations in Nganasan resemble those that have been described by Schegloff (2013), but their grammatical structures reflect the overall morphosyntax of Nganasan. The speakers address a variety of problems from slips of the tongue to complex interpersonal matters invoving the dynamics of conversation. In many instances code-switching to Russian and problems of competence are deemed repair-worthy, which makes it possible to observe the speakers’ expression of their negative linguistic attitudes towards them. Artikkeli käsittelee nganasanin itsekorjausta vuorovaikutuslingvistisestä näkökulmasta. Itsekorjaus on suullisen vuorovaikutuksen ilmiö, jolle tyypillistä on lausuman keskeyttäminen sen hetkisen puhujan omassa puheessa esiintyvän ongelman korjaamisen ajaksi. Itsekorjauksen suorittamiseen käytetyt keinot ovat osittain riippuvaisia käytetyn kielen morfosyntaktisesta rakenteesta ja vaihtelevat kielittäin. Artikkelini tavoitteena on kuvata korjaustoimintoja eli korjausten suorittamiseen käytettyjä morfosyntaktisia keinoja sekä korjauksen yleisimpiä pragmaattisia merkityksiä puhuttua kieltä edustavan aineiston perusteella. Nganasanin yleisimmät korjaustoiminnot muistuttavat Schegloffin (2013) aiemmin kuvaamia, mutta ne rakentuvat nganasanin morfosyntaksille tyypillisellä tavalla. Korjaustoimintojen avulla puhujat käsittelevät monenlaisia ongelmia äänteellisistä lipsahduksista kompleksisiin, keskustelun dynamiikkaa koskeviin sosiaalisiin ongelmiin. Aineistossa esiintyy paljon myös koodinvaihtoon ja virheellisinä pidettyihin sanamuotoihin kohdistuvia korjauksia, joiden perusteella on mahdollista tarkastella puhujien kieliasenteita.