Memory politics in transition: Nostalgia tours and gilded memories of Petsamo

• Published in: Matkailututkimus
• Main Authors: Lähteenmäki, Maria, Colpaert, Alfred
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English
• Published: Suomen matkailututkimuksen seura ry 2020
• Subjects: politics of memory; nostalgia tourism; war refugees; Finnish-Russian Arctic borderland; text mining; muistipolitiikka; nostalgiamatkailu; sotapakolaiset; arktinen raja-alue; tekstinlouhinta; Arctic; Pechenga; Arktis*; sami
• Online Access: https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/85341; https://doi.org/10.33351/mt.85341

The paper examines politics of memory related to the Arctic Finnish-Russian-Norwegian borderland, Petsamo-Pechenga. How it has been remembered, shared and interpreted after the Second World War by refugees from Finnish Petsamo and their offspring, on the one hand, and Finnish public writing, on the other hand? Which means have been used to revitalize their collective and personal narratives and construct the geohistorical space of Petsamo? During the Second World War, Petsamo was the focus of the Arctic conflict, and at the end of the war, Finland lost the region to the Soviet Union. Our source material comprises 521 articles, which we analyzed using qualitative and text mining methods. We conclude that compared with the other war refugee communities in Finland, Petsamo is peripheral to Finnish public post-war memory politics and nostalgia tourism. This is for several reasons: the fact that people from Petsamo constituted a minority among the Finnish evacuees (5200 of 420,000) and were subdivided into two groups (Finns and Skolt Sami people), the devastated and polluted environment, militarization and closeness of Russian Pechenga until the 1990s. The politics of memory about Petsamo – such as nostalgia tourism, written memories, monuments, intergenerational experiences of landscape and history books – can be seen as a manifestation of collective sorrow for a lost homeland, both as individual therapeutic surrender and creating a special emotional community of ex-Petsamo people. Muistipolitiikka muutoksessa: nostalgiamatkojen ja kultautuvien muistojen Petsamo Artikkeli esittelee ja arvioi toisen maailmansodan jälkeen rakentunutta Petsamon suomalais-venäläis-norjalaista raja-aluetta koskevaa muistipolitiikkaa. Miten seutua on muisteltu, sitä koskevaa tietoa jaettu ja tulkittu yhtäältä Petsamon suomalaisten sotapakolaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa, toisaalta julkisessa suomalaisessa kirjoittelussa? Millaisin keinoin aluetta koskevia kokemuskertomuksia ja historiaa on pyritty virvoittamaan ja miten seudun geopoliittista tilaa on konstruoitu? Petsamo oli toisen maailmansodan aikana osa laajempaa arktista sotarintamaa. Sodan jälkeen, syyskuussa 1944, Suomi menetti traagisesti Jäämeren maakäytävänsä Neuvostoliitolle. Tutkimuksemme aineisto käsittää 521 artikkelia, joita on analysoitu sekä laadullisin että tekstinlouhinnan menetelmin. Johtopäätöksinä esitämme, että verrattuna muihin pakolaiskertomuksiin – etenkin karjalaiseen menetetyn kotiseudun narratiiviin – Petsamo on jäänyt perifeeriseksi juonteeksi sekä suomalaisessa sodanjälkeisessä muistipolitiikassa että nostalgiamatkailussa. Syitä tähän ovat ennen muuta seudun suhteellisen vähäinen pakolaisvirta (5200 pakolaista 420 000:sta), evakkojen jakautuminen kahteen etniskulttuuriseen ryhmään (suomalaiset, kolttasaamelaiset) sekä alueen neuvostoaikana tuhoutunut luonto, saastunut ympäristö, militarisoituminen ja sulkeutuneisuus aina vuoteen 1990 saakka. Petsamon muistipolitiikan muodot – kuten nostalgiamatkailu, kirjallinen muistitieto, muistomerkit, ylisukupolviset maiseman kokemukset sekä historiakirjat – voidaan nähdä ilmentyminä kotiseudun menettämiseen liittyvästä kollektiivisesta surutyöstä ja yksilöllisestä terapeuttisesta luopumisprosessista, mutta myös erityisen petsamolaisen tunneyhteisön määrätietoisesta voimaannuttamisesta.