Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut
Siniketun tärkeimmät jalostustavoitteet ovat pentue- ja nahkakoko sekä nahan laatu (värin puhtaus, tummuus ja yleislaatu). Merkittävin nahasta maksettavaan hintaa vaikuttava tekijä on koko. Rehu on puolestaan tuotantosuunnan suurin kustannustekijä ja rehukustannusten oletetaan nousevan edelleen. Täm...
Published in: | Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote |
---|---|
Main Authors: | , , |
Format: | Article in Journal/Newspaper |
Language: | Finnish |
Published: |
Suomen Maataloustieteellinen Seura
2014
|
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/smst/article/view/75276 https://doi.org/10.33354/smst.75276 |
id |
fttsvojs:oai:journal.fi:article/75276 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
fttsvojs:oai:journal.fi:article/75276 2023-05-15T18:42:59+02:00 Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut Kempe, Riitta Koskinen, Nita Strandén, Ismo 2014-01-31 application/pdf https://journal.fi/smst/article/view/75276 https://doi.org/10.33354/smst.75276 fin fin Suomen Maataloustieteellinen Seura https://journal.fi/smst/article/view/75276/36736 https://journal.fi/smst/article/view/75276 doi:10.33354/smst.75276 Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote; Nro 30 (2014): Maataloustieteen päivät 2014; 1-5 0358-5220 kotieläinjalostus turkiseläimet korrelaatio periytyvyysaste info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedVersion 2014 fttsvojs https://doi.org/10.33354/smst.75276 2020-05-29T23:46:42Z Siniketun tärkeimmät jalostustavoitteet ovat pentue- ja nahkakoko sekä nahan laatu (värin puhtaus, tummuus ja yleislaatu). Merkittävin nahasta maksettavaan hintaa vaikuttava tekijä on koko. Rehu on puolestaan tuotantosuunnan suurin kustannustekijä ja rehukustannusten oletetaan nousevan edelleen. Tämän vuoksi siniketun parempi rehuhyötysuhde on nousemassa uudeksi tärkeäksi jalostustavoitteeksi. Rehun tehoton käyttö lisää myös sonnasta aiheuttavaa ravinnekuormitusta ja nostaa turkistuotannon hiilijalanjälkeä. Rehuhyötysuhteen perinnöllisen vaihtelun suuruus ja yhteydet muihin tuotanto-ominaisuuksiin on tunnettava tarkoin ennen kuin rehuhyötysuhde voidaan lisätä siniketun jalostusohjelmaan. Näin pyritään välttämään valinnan aiheuttamat mahdolliset negatiiviset sivuvaikutukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli estimoida nahan laatuominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koko-ominaisuuksien väliset geneettiset ja fenotyyppiset korrelaatiot. Tutkimusaineisto (n=2076) kerättiin vuosien 2005 - 2006 aikana MTT:n Kannuksen koetilalla. Geneettiset tunnusluvut arvioitiin monen ominaisuuden eläinmalleilla REML-menetelmään perustuvalla DMU-ohjelmalla. Nahan koolla oli nykyisen valintaohjelman valossa korkea suotuisa geneettinen korrelaatio eläimen gradeerauskoon, loppupainon, nenänpäästä hännän tyveen mitatun vartalon pituuden ja kasvunopeuden kanssa sekä keksinkertainen positiivinen korrelaatio eläimen kuntoluokan kanssa. Eläimen pituuden ja lihavuutta kuvaavan kuntoluokan välinen geneettinen korrelaatio oli kuitenkin niin matala, että niitä voidaan pitää eri ominaisuuksina. Geneettiset korrelaatiot nahan laatuominaisuuksien ja koko-ominaisuuksien välillä eivät poikenneet nollasta. Rehuhyötysuhteen ja turkin värin puhtauden välillä oli matala geneettinen korrelaatio, minkä vuoksi rehuhyötysuhteen suora valinta voi lisätä punerrusta turkin värisävyyn, mikä alentaa laatua. Nahan pituudella ja kasvunopeudella oli suotuisa geneettinen korrelaatio rehuhyötysuhteeseen, mutta melko korkea epäedullinen geneettinen yhteys rehunkulutukseen. Nykyinen suuren eläin- ja nahkakoon korostaminen valinnassa parantaa epäsuorasti myös rehuhyötysuhdetta, mutta se ei todennäköisesti vähennä oleellisesti rehun kulutusta. Yhä pitempien nahkojen tuottaminen suosii nopeakasvuisia, kookkaita ja lihavia yksilöitä. Nämä ominaisuudet ovat puolestaan yhteydessä lisääntyneeseen rehunkulutukseen. Valinnassa voitaisiinkin painottaa enemmän vartalon pituutta kuin suurta gradeerauskokoa. Myös rehuhyötysuhde olisi kiinnostavaa laskea pituuden ja rehunkulutuksen suhteena. Eläinten terveyden kannalta pitkän hoikan ketun jalostaminen on toivotumpi vaihtoehto kuin nahan pituuden lisääminen eläintä lihottamalla. Rehuhyötysuhteen, rehunkulutuksen, koon ja nahan laatuominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet tulisi huomioida asianmukaisesti siniketun jalostusohjelmassa. Article in Journal/Newspaper Vulpes lagopus Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online Korkea ENVELOPE(23.817,23.817,65.583,65.583) Matala ENVELOPE(25.986,25.986,65.588,65.588) Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 30 1 5 |
institution |
Open Polar |
collection |
Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online |
op_collection_id |
fttsvojs |
language |
Finnish |
topic |
kotieläinjalostus turkiseläimet korrelaatio periytyvyysaste |
spellingShingle |
kotieläinjalostus turkiseläimet korrelaatio periytyvyysaste Kempe, Riitta Koskinen, Nita Strandén, Ismo Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
topic_facet |
kotieläinjalostus turkiseläimet korrelaatio periytyvyysaste |
description |
Siniketun tärkeimmät jalostustavoitteet ovat pentue- ja nahkakoko sekä nahan laatu (värin puhtaus, tummuus ja yleislaatu). Merkittävin nahasta maksettavaan hintaa vaikuttava tekijä on koko. Rehu on puolestaan tuotantosuunnan suurin kustannustekijä ja rehukustannusten oletetaan nousevan edelleen. Tämän vuoksi siniketun parempi rehuhyötysuhde on nousemassa uudeksi tärkeäksi jalostustavoitteeksi. Rehun tehoton käyttö lisää myös sonnasta aiheuttavaa ravinnekuormitusta ja nostaa turkistuotannon hiilijalanjälkeä. Rehuhyötysuhteen perinnöllisen vaihtelun suuruus ja yhteydet muihin tuotanto-ominaisuuksiin on tunnettava tarkoin ennen kuin rehuhyötysuhde voidaan lisätä siniketun jalostusohjelmaan. Näin pyritään välttämään valinnan aiheuttamat mahdolliset negatiiviset sivuvaikutukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli estimoida nahan laatuominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koko-ominaisuuksien väliset geneettiset ja fenotyyppiset korrelaatiot. Tutkimusaineisto (n=2076) kerättiin vuosien 2005 - 2006 aikana MTT:n Kannuksen koetilalla. Geneettiset tunnusluvut arvioitiin monen ominaisuuden eläinmalleilla REML-menetelmään perustuvalla DMU-ohjelmalla. Nahan koolla oli nykyisen valintaohjelman valossa korkea suotuisa geneettinen korrelaatio eläimen gradeerauskoon, loppupainon, nenänpäästä hännän tyveen mitatun vartalon pituuden ja kasvunopeuden kanssa sekä keksinkertainen positiivinen korrelaatio eläimen kuntoluokan kanssa. Eläimen pituuden ja lihavuutta kuvaavan kuntoluokan välinen geneettinen korrelaatio oli kuitenkin niin matala, että niitä voidaan pitää eri ominaisuuksina. Geneettiset korrelaatiot nahan laatuominaisuuksien ja koko-ominaisuuksien välillä eivät poikenneet nollasta. Rehuhyötysuhteen ja turkin värin puhtauden välillä oli matala geneettinen korrelaatio, minkä vuoksi rehuhyötysuhteen suora valinta voi lisätä punerrusta turkin värisävyyn, mikä alentaa laatua. Nahan pituudella ja kasvunopeudella oli suotuisa geneettinen korrelaatio rehuhyötysuhteeseen, mutta melko korkea epäedullinen geneettinen yhteys rehunkulutukseen. Nykyinen suuren eläin- ja nahkakoon korostaminen valinnassa parantaa epäsuorasti myös rehuhyötysuhdetta, mutta se ei todennäköisesti vähennä oleellisesti rehun kulutusta. Yhä pitempien nahkojen tuottaminen suosii nopeakasvuisia, kookkaita ja lihavia yksilöitä. Nämä ominaisuudet ovat puolestaan yhteydessä lisääntyneeseen rehunkulutukseen. Valinnassa voitaisiinkin painottaa enemmän vartalon pituutta kuin suurta gradeerauskokoa. Myös rehuhyötysuhde olisi kiinnostavaa laskea pituuden ja rehunkulutuksen suhteena. Eläinten terveyden kannalta pitkän hoikan ketun jalostaminen on toivotumpi vaihtoehto kuin nahan pituuden lisääminen eläintä lihottamalla. Rehuhyötysuhteen, rehunkulutuksen, koon ja nahan laatuominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet tulisi huomioida asianmukaisesti siniketun jalostusohjelmassa. |
format |
Article in Journal/Newspaper |
author |
Kempe, Riitta Koskinen, Nita Strandén, Ismo |
author_facet |
Kempe, Riitta Koskinen, Nita Strandén, Ismo |
author_sort |
Kempe, Riitta |
title |
Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
title_short |
Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
title_full |
Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
title_fullStr |
Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
title_full_unstemmed |
Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
title_sort |
siniketun (vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut |
publisher |
Suomen Maataloustieteellinen Seura |
publishDate |
2014 |
url |
https://journal.fi/smst/article/view/75276 https://doi.org/10.33354/smst.75276 |
long_lat |
ENVELOPE(23.817,23.817,65.583,65.583) ENVELOPE(25.986,25.986,65.588,65.588) |
geographic |
Korkea Matala |
geographic_facet |
Korkea Matala |
genre |
Vulpes lagopus |
genre_facet |
Vulpes lagopus |
op_source |
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote; Nro 30 (2014): Maataloustieteen päivät 2014; 1-5 0358-5220 |
op_relation |
https://journal.fi/smst/article/view/75276/36736 https://journal.fi/smst/article/view/75276 doi:10.33354/smst.75276 |
op_doi |
https://doi.org/10.33354/smst.75276 |
container_title |
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote |
container_issue |
30 |
container_start_page |
1 |
op_container_end_page |
5 |
_version_ |
1766232751139192832 |