Integrated environmental research and networking of economy and information in rural areas of Finland

This article uses material from many extensive research projects starting from the construction of the electric power supply network and its water supply systems in northern Finland in 1973-1986, to the Agropolis agricultural strategy and networking for the Loimijoki project. A list of the material...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Agricultural and Food Science
Main Author: Luostarinen, Matti
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Published: The Scientific Agricultural Society of Finland 1998
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/72856
https://doi.org/10.23986/afsci.72856
Description
Summary:This article uses material from many extensive research projects starting from the construction of the electric power supply network and its water supply systems in northern Finland in 1973-1986, to the Agropolis agricultural strategy and networking for the Loimijoki project. A list of the material and references of the publications is available in Agronet on the Internet. All these projects applied integrated environmental research covering biology, the natural sciences, social sciences, and planning methodology. To be able to promote sustainable agriculture and rural development there is a pressing need to improve research methodology and applications for integrated environmental research. This article reviews the philosophy and development of the theory behind integrated environmental research and the theory of network economy. Kestävän kehityksen monitieteiseltä tutkimukselta edellytetään usein, että sen tutkimusmenetelmät lähestyisivät tulevaisuudentutkimuksessa käytettäviä menetelmiä. Samaa edellytetään myös maaseudun verkostoitumista ja verkostotaloutta tutkivilta tieteiltä. Erillistä ympäristötutkimuksen tieteenalaa tai verkostotiedettä, joka suuntautuisi systemaattisesti alan menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen, ei kuitenkaan ole. On vain eri tieteiden välisiä yhteisiä asioita ratkaistavaksi, minkä vuoksi on syntynyt kestävään kehitykseen pyrkiviä menetelmiä ja lähestymistapoja. Humanistinen ja maaseudun ongelmia laajemmin tutkiva verkostoituminen edellyttää erityyppisiä käsittelytapoja kuin luonnontieteellinen aiheen tarkastelu. Asiaa esitellään useissa maaseudun kehittämiseen ja ympäristöntutkimukseen liittyvissä suurprojekteissa, alkaen Pohjois-Suomen koskisodista ja vesirakennushankkeista vuosilta 1972-1986, jatkuen Loimijokiprojektiin ja Agropolis-strategiaan vuosille 1991- 1997. Oleellista näissä monitieteisissä hankkeissa on ollut löytää yhteinen kieli ja käsitteet päätöksentekijöille ja suunnittelijoille laajoja intressiryhmiä koskettavissa tutkimus- ja suunnittelukohteissa. Tarve ...