Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers

Genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers were estimated with the REML method using the AI algorithm and animal model. The data consisted of 38 679 first lactation test-day milk yields of 4205 cows from 231 herds in three geographica...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Agricultural and Food Science
Main Authors: Kettunen, Anne, Mäntysaari, Esa A.
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Published: The Scientific Agricultural Society of Finland 1996
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/72734
https://doi.org/10.23986/afsci.72734
id fttsvojs:oai:journal.fi:article/72734
record_format openpolar
institution Open Polar
collection Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online
op_collection_id fttsvojs
language English
description Genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers were estimated with the REML method using the AI algorithm and animal model. The data consisted of 38 679 first lactation test-day milk yields of 4205 cows from 231 herds in three geographical regions (North Savo, Central Ostrobothnia and Lapland). To identify different test days, records were numbered according to the days in milk after calving, and were further categorized into three part-lactations according to the test-day classification. Expressions in the three part-lactations were considered as separate traits, and tests were treated as repeated observations within the trait. Heritability estimates for test-day milk yield varied between 0.11 and 0.17, being lowest at the beginning of lactation. Genetic correlations between test-day milk yields at different trimesters ranged from 0.64 to 0.91, being highest between consecutive trimesters. Standard errors of the estimates of genetic parameters varied between 0.02 and 0.08. Genetic interrelationships differed from 1.0, supporting the assumption that genetic variation exists in the shape of the lactation curve. The necessity of considering deviations from the general lactation curve in the test-day model, e.g. fitting random regression coefficients, is discussed. Tutkimuksessa tarkasteltiin ayrshire-ensikoiden maidontuotannon perinnöllisiä tunnuslukuja laktaation eri vaiheissa koelypsykohtaisten mittausten perusteella. Aineisto koottiin Maatalouden Laskentakeskuksen karjantarkkailurekisteristä kolmen eri maaseutukeskuksen alueelta (Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Lappi). Koelypsytulokset numeroitiin kymmeneen luokkaan sen mukaan, kuinka monta päivää oli kulunut poikimisesta mittauspäivään mennessä (DIM). Numeroidut koelypsyt luokiteltiin edelleen kolmeksi ominaisuudeksi lypsykauden vaiheen mukaan siten, että kaksi ensimmäistä koelypsyä muodostivat ensimmäisen ominaisuuden (1-60 DIM), neljä seuraavaa toisen ominaisuuden (61-180 DIM) ja neljä viimeistä kolmannen ominaisuuden (181-305 DIM). Varianssikomponentit arvioitiin usean ominaisuuden toistuvuus-eläinmallilla käyttämällä REML-menetelmää (restricted maximum likelihood) ja Al-algoritmia (average information). Periytymisasteiden arviot koelypsykohtaisille maitotuotoksille laktaation eri vaiheissa (0,11-0,17) olivat alhaisempia kuin kirjallisuudessa esitetyt. Erityisesti laktaation keskivaiheen maitotuotos on yleisesti arvioitu voimakkaammin periytyväksi ominaisuudeksi kuin mihin tämän tutkimuksen tulos viittaa. Ominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,64-0,91. Periytymisasteiden ja geneettisten korrelaatioiden keskivirheet olivat pieniä (0,02-0,08). Alhaiset periytymisasteiden arviot voivat olla seurausta käytetystä mallista tai aineiston rakenteesta aiheutuvasta mahdollisesta mallin tekijöiden päällekkäisyydestä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maidontuotanto lypsykauden eri vaiheessa ei määräydy täydellisesti samojen geenien perusteella. On todennäköistä, että eläinten paremmuusjärjestys jonkin verran poikkeaa koko lypsykauden koelypsytulosten perusteella tehdyn arvostelun paremmuusjärjestyksestä, jos eläimet arvostellaan lypsykauden alun koelypsytulosten perusteella. Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että lypsykäyrän muodossa on additiivista geneettistä vaihtelua. Eläimen poikkeama yleisestä lypsykäyrästä on syytä mallintaa esimerkiksi satunnaisten regressiokertoimien avulla, kun arvioidaan eläimen jalostusarvoa koelypsymallilla. Tällöin eläimen jalostusarvoksi tulee sen tuotostason ja lypsykäyrän muodon yhdistelmä.
format Article in Journal/Newspaper
author Kettunen, Anne
Mäntysaari, Esa A.
spellingShingle Kettunen, Anne
Mäntysaari, Esa A.
Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
author_facet Kettunen, Anne
Mäntysaari, Esa A.
author_sort Kettunen, Anne
title Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
title_short Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
title_full Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
title_fullStr Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
title_full_unstemmed Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers
title_sort estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of finnish ayrshire heifers
publisher The Scientific Agricultural Society of Finland
publishDate 1996
url https://journal.fi/afs/article/view/72734
https://doi.org/10.23986/afsci.72734
genre Lapland
Lappi
genre_facet Lapland
Lappi
op_source Agricultural and Food Science; Vol 5 No 2 (1996); 185-192
Agricultural and Food Science; Vol 5 Nro 2 (1996); 185-192
1795-1895
1459-6067
op_relation https://journal.fi/afs/article/view/72734/34521
https://journal.fi/afs/article/view/72734
doi:10.23986/afsci.72734
op_doi https://doi.org/10.23986/afsci.72734
container_title Agricultural and Food Science
container_volume 5
container_issue 2
container_start_page 185
op_container_end_page 192
_version_ 1766243672452497408
spelling fttsvojs:oai:journal.fi:article/72734 2023-05-15T18:50:02+02:00 Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers Ayrshire-ensikoiden koelypsykohtaisen maidontuotannon perinnölliset tunnusluvut laktaation eri vaiheissa Kettunen, Anne Mäntysaari, Esa A. 1996-03-01 application/pdf https://journal.fi/afs/article/view/72734 https://doi.org/10.23986/afsci.72734 eng eng The Scientific Agricultural Society of Finland https://journal.fi/afs/article/view/72734/34521 https://journal.fi/afs/article/view/72734 doi:10.23986/afsci.72734 Agricultural and Food Science; Vol 5 No 2 (1996); 185-192 Agricultural and Food Science; Vol 5 Nro 2 (1996); 185-192 1795-1895 1459-6067 info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedVersion Peer-reviewed Article 1996 fttsvojs https://doi.org/10.23986/afsci.72734 2020-05-29T22:02:52Z Genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers were estimated with the REML method using the AI algorithm and animal model. The data consisted of 38 679 first lactation test-day milk yields of 4205 cows from 231 herds in three geographical regions (North Savo, Central Ostrobothnia and Lapland). To identify different test days, records were numbered according to the days in milk after calving, and were further categorized into three part-lactations according to the test-day classification. Expressions in the three part-lactations were considered as separate traits, and tests were treated as repeated observations within the trait. Heritability estimates for test-day milk yield varied between 0.11 and 0.17, being lowest at the beginning of lactation. Genetic correlations between test-day milk yields at different trimesters ranged from 0.64 to 0.91, being highest between consecutive trimesters. Standard errors of the estimates of genetic parameters varied between 0.02 and 0.08. Genetic interrelationships differed from 1.0, supporting the assumption that genetic variation exists in the shape of the lactation curve. The necessity of considering deviations from the general lactation curve in the test-day model, e.g. fitting random regression coefficients, is discussed. Tutkimuksessa tarkasteltiin ayrshire-ensikoiden maidontuotannon perinnöllisiä tunnuslukuja laktaation eri vaiheissa koelypsykohtaisten mittausten perusteella. Aineisto koottiin Maatalouden Laskentakeskuksen karjantarkkailurekisteristä kolmen eri maaseutukeskuksen alueelta (Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Lappi). Koelypsytulokset numeroitiin kymmeneen luokkaan sen mukaan, kuinka monta päivää oli kulunut poikimisesta mittauspäivään mennessä (DIM). Numeroidut koelypsyt luokiteltiin edelleen kolmeksi ominaisuudeksi lypsykauden vaiheen mukaan siten, että kaksi ensimmäistä koelypsyä muodostivat ensimmäisen ominaisuuden (1-60 DIM), neljä seuraavaa toisen ominaisuuden (61-180 DIM) ja neljä viimeistä kolmannen ominaisuuden (181-305 DIM). Varianssikomponentit arvioitiin usean ominaisuuden toistuvuus-eläinmallilla käyttämällä REML-menetelmää (restricted maximum likelihood) ja Al-algoritmia (average information). Periytymisasteiden arviot koelypsykohtaisille maitotuotoksille laktaation eri vaiheissa (0,11-0,17) olivat alhaisempia kuin kirjallisuudessa esitetyt. Erityisesti laktaation keskivaiheen maitotuotos on yleisesti arvioitu voimakkaammin periytyväksi ominaisuudeksi kuin mihin tämän tutkimuksen tulos viittaa. Ominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,64-0,91. Periytymisasteiden ja geneettisten korrelaatioiden keskivirheet olivat pieniä (0,02-0,08). Alhaiset periytymisasteiden arviot voivat olla seurausta käytetystä mallista tai aineiston rakenteesta aiheutuvasta mahdollisesta mallin tekijöiden päällekkäisyydestä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että maidontuotanto lypsykauden eri vaiheessa ei määräydy täydellisesti samojen geenien perusteella. On todennäköistä, että eläinten paremmuusjärjestys jonkin verran poikkeaa koko lypsykauden koelypsytulosten perusteella tehdyn arvostelun paremmuusjärjestyksestä, jos eläimet arvostellaan lypsykauden alun koelypsytulosten perusteella. Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että lypsykäyrän muodossa on additiivista geneettistä vaihtelua. Eläimen poikkeama yleisestä lypsykäyrästä on syytä mallintaa esimerkiksi satunnaisten regressiokertoimien avulla, kun arvioidaan eläimen jalostusarvoa koelypsymallilla. Tällöin eläimen jalostusarvoksi tulee sen tuotostason ja lypsykäyrän muodon yhdistelmä. Article in Journal/Newspaper Lapland Lappi Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online Agricultural and Food Science 5 2 185 192