Pollinator behaviour in cultivated and wild Arctic Bramble (Rubus arcticus L.)
Arctic bramble (Rubus arcticus) is a clonally growing, insect-pollinated, self-incompatible plant which is cultivated for its berries. In field studies of cultivated and natural stands it was observed that the pollinators (bumble bees and honey bees) foraged optimally, i.e., flight was towards the n...
| Published in: | Agricultural and Food Science |
|---|---|
| Main Authors: | , |
| Format: | Article in Journal/Newspaper |
| Language: | English |
| Published: |
The Scientific Agricultural Society of Finland
1989
|
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/72349 https://doi.org/10.23986/afsci.72349 |
| Summary: | Arctic bramble (Rubus arcticus) is a clonally growing, insect-pollinated, self-incompatible plant which is cultivated for its berries. In field studies of cultivated and natural stands it was observed that the pollinators (bumble bees and honey bees) foraged optimally, i.e., flight was towards the nearest flower. Therefore, in cultivation the plants should be planted so that the nearest neighbours belong to different clones. In general, the pollinators preferred white clover (Trifolium repens), growing as a weed, and cultivated strawberry as opposed to the arctic bramble. These plants appeared to be severe competitors for the pollinators, and care should therefore be taken to reduce their influence. Mesimarja on klonaalisesti leviävä itsesteriili kasvi. Sitä viljellään yleisesti siten, että samalla viljelmällä kasvatetaan kahta lajiketta rinnan. Nämä pystyvät pölyttämään toisensa mutteivät itseään. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu pölyttäjähyönteisten (kesymehiläisten ja kimalaisten) käyttäytymistä Karttulassa sijaitsevilla viljelmillä, joissa mesimarjaa kasvatetaan muovikatteessa riveihin istuteltuina. Pölyttäjien havaittiin pääasiallisesti lentävän pitkin riviä. Tällä tavoin ne pystyivät minimoimaan lentomatkansa. Samaten tutkituissa luonnonkannoissa pölyttäjät yleensä lensivät lähimpään naapurikasviin. Mikäli, kuten tavallista on, samassa rivissä on vain yhtä lajiketta, on pölytysteho todennäköisesti huono. Lajikkeet olisi siksi suotavaa istuttaa riviin vuorotellen. Lisäksi havaittiin, että pölyttäjät suosivat sekä rivien väleissä rikkaruohona kasvavaa valkoapilaa että naapurustossa viljeltyä mansikkaa. Kumpikaan ei pystynyt houkuttelemaan mesimarjaviljelmälle lisää pölyttäjiä vaan näytti kilpailevan samoista pölyttäjistä mesimarjan kanssa, joten myös pölytyskilpailun vähentäminen lienee aiheellista. |
|---|