Porthan ja suomalaisuus
Käsittelen Porthanin ajan suomalaisuus-käsityksiä kolmesta näkökulmasta: fennofiilit ja ns. rudbeckiläisyys, toiseksi väite, että suomalaiset olisivat Suomen alkukansaa, ja kolmanneksi suomalaisten tavat. Porthanin mielestä Suomen ja suomalaisten menneisyyttä koskevien väitteiden tuli perustua huol...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article in Journal/Newspaper |
Language: | Finnish |
Published: |
Porthan-Seura
2008
|
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/aur/article/view/645 |
id |
fttsvojs:oai:journal.fi:article/645 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
fttsvojs:oai:journal.fi:article/645 2023-05-15T18:49:58+02:00 Porthan ja suomalaisuus Viljamaa, Toivo 2008-10-25 application/pdf https://journal.fi/aur/article/view/645 fin fin Porthan-Seura https://journal.fi/aur/article/view/645/535 https://journal.fi/aur/article/view/645 Copyright (c) 2014 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; No 1 (2008); 27-38 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; Nro 1 (2008); 27-38 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; Nr 1 (2008); 27-38 1797-5913 H. G. Porthan suomalaisuus fennofiilit Daniel Juslenius suomalais-ugrilaiset pirkkalaiset lappalaiset Rudbeck Tacitus fennit Ottar kveenit info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedVersion Vertaisarvioitu Referentgranskad 2008 fttsvojs 2020-05-29T20:12:07Z Käsittelen Porthanin ajan suomalaisuus-käsityksiä kolmesta näkökulmasta: fennofiilit ja ns. rudbeckiläisyys, toiseksi väite, että suomalaiset olisivat Suomen alkukansaa, ja kolmanneksi suomalaisten tavat. Porthanin mielestä Suomen ja suomalaisten menneisyyttä koskevien väitteiden tuli perustua huolelliseen aitojen ja mahdollisimman varhaisten dokumenttien tutkimiseen. Tällä menetelmällä hän kykeni helposti kumoamaan Rudbeckin todistelun, että suomalaiset olisivat israelilaisten sukua. Tacituksen villi metsästäjäkansa Fenni, samoin kuin Ottarin Finnas (hvilke jaga om vintern, och fiska om sommaren), ei voinut Porthanin mielestä tarkoittaa suomalaisia, sillä ensimmäisen ristiretken tekijät Eerik ja Henrik kohtasivat kansan, jolla oli vakinaiset asuinpaikat ja jonka pääelinkeinona oli maatalous (kaskenpoltto). Tarujen asemesta Porthan antoi enemmän arvoa lähteille, jotka koskevat konkreettisesti Suomea ja suomalaisia, Nestorin kronikalle, jossa esitellään suomalaisten sukulaiskansat, ja tutkimusmatkailija Ottarin Pohjois-Skandinavian kuvaukselle. Ennen kaikkea hän kuitenkin painotti oikein tulkittujen kirkollisten ja valtiollisten asiakirjojen lähdearvoa.Porthan esittää suomalaisten tulon Suomen asutushistoriana. Ensimmäisen aallon suomalaiset kulkivat pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden rantoja ja sekoittuivat ruotsalaisiin. Toinen aalto, karjalaiset, tuli taas suoraan sisämaahan, Savoon ja Kainuuseen. Tästä syystä suomalaiset olivat jakaantuneet Porthanin aikaan ikään kuin kahteen kieleltään ja tavoiltaan erilaiseen kansakuntaan, toisaalta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen ja Pohjanmaan suomalaisiin, toisaalta Karjalan, Savon ja Kainuun suomalaisiin. Lappalaiset joutuivat näiden puristuksessa siirtymään yhä kauemmaksi pohjoiseen. Asutushistorian kuvauksen mukana Porthan antaa huolella dokumentoidun ja mielekkään selityksen monille vieläkin kiistanalaisille suomalaisia koskeville käsitteille ja nimityksille: Fenni tarkoittaa lappalaisia, lappalainen (lappi) on noita, suomi, saame ja häme -sanojen merkitys on maa, pirkkalaiset (kaupunkilaiset) ovat saksalais-ruotsalais-hämäläisiä kauppiaita ja Lapin verottajia ja kainulainen oli lappalaisten nimitys etelästä tunkeutuville metsästäjille.Fennofiilien suomalaisen alkukansan ihannointi oli Porthanille vierasta. Porthanin mielestä ruotsalaisten saapuessa Suomeen suomalaiset olivat yhteiskunnallisesti vielä varsin kehittymättömiä. Porthan kuvaa suomalaisten varhaista yhteiskuntaa kulttuurisanastosta otetuilla esimerkeillä. Suomalaisten luonteeseen kuului tietynlainen kömpelyys ja karskius. Heillä ei ollut esimerkiksi sanaa tanssille vaan jotakin sinne päin eli omaperäinen leikki (hiippa). Avioliittotermit olivat hyvin erikoistuneita, siis elämä oli perhekeskeistä (häät, ylkä, morsian, kosio, kaaso, kapiot jne.). Naisten työ oli raskasta viljan jauhantaa ja naiset (tyttäret) olivat miehen vallan alla. Article in Journal/Newspaper Karjalaiset Lappi Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online Häme ENVELOPE(28.167,28.167,66.267,66.267) Lappalainen ENVELOPE(24.667,24.667,67.600,67.600) Sommaren ENVELOPE(7.905,7.905,62.780,62.780) |
institution |
Open Polar |
collection |
Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online |
op_collection_id |
fttsvojs |
language |
Finnish |
topic |
H. G. Porthan suomalaisuus fennofiilit Daniel Juslenius suomalais-ugrilaiset pirkkalaiset lappalaiset Rudbeck Tacitus fennit Ottar kveenit |
spellingShingle |
H. G. Porthan suomalaisuus fennofiilit Daniel Juslenius suomalais-ugrilaiset pirkkalaiset lappalaiset Rudbeck Tacitus fennit Ottar kveenit Viljamaa, Toivo Porthan ja suomalaisuus |
topic_facet |
H. G. Porthan suomalaisuus fennofiilit Daniel Juslenius suomalais-ugrilaiset pirkkalaiset lappalaiset Rudbeck Tacitus fennit Ottar kveenit |
description |
Käsittelen Porthanin ajan suomalaisuus-käsityksiä kolmesta näkökulmasta: fennofiilit ja ns. rudbeckiläisyys, toiseksi väite, että suomalaiset olisivat Suomen alkukansaa, ja kolmanneksi suomalaisten tavat. Porthanin mielestä Suomen ja suomalaisten menneisyyttä koskevien väitteiden tuli perustua huolelliseen aitojen ja mahdollisimman varhaisten dokumenttien tutkimiseen. Tällä menetelmällä hän kykeni helposti kumoamaan Rudbeckin todistelun, että suomalaiset olisivat israelilaisten sukua. Tacituksen villi metsästäjäkansa Fenni, samoin kuin Ottarin Finnas (hvilke jaga om vintern, och fiska om sommaren), ei voinut Porthanin mielestä tarkoittaa suomalaisia, sillä ensimmäisen ristiretken tekijät Eerik ja Henrik kohtasivat kansan, jolla oli vakinaiset asuinpaikat ja jonka pääelinkeinona oli maatalous (kaskenpoltto). Tarujen asemesta Porthan antoi enemmän arvoa lähteille, jotka koskevat konkreettisesti Suomea ja suomalaisia, Nestorin kronikalle, jossa esitellään suomalaisten sukulaiskansat, ja tutkimusmatkailija Ottarin Pohjois-Skandinavian kuvaukselle. Ennen kaikkea hän kuitenkin painotti oikein tulkittujen kirkollisten ja valtiollisten asiakirjojen lähdearvoa.Porthan esittää suomalaisten tulon Suomen asutushistoriana. Ensimmäisen aallon suomalaiset kulkivat pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden rantoja ja sekoittuivat ruotsalaisiin. Toinen aalto, karjalaiset, tuli taas suoraan sisämaahan, Savoon ja Kainuuseen. Tästä syystä suomalaiset olivat jakaantuneet Porthanin aikaan ikään kuin kahteen kieleltään ja tavoiltaan erilaiseen kansakuntaan, toisaalta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen ja Pohjanmaan suomalaisiin, toisaalta Karjalan, Savon ja Kainuun suomalaisiin. Lappalaiset joutuivat näiden puristuksessa siirtymään yhä kauemmaksi pohjoiseen. Asutushistorian kuvauksen mukana Porthan antaa huolella dokumentoidun ja mielekkään selityksen monille vieläkin kiistanalaisille suomalaisia koskeville käsitteille ja nimityksille: Fenni tarkoittaa lappalaisia, lappalainen (lappi) on noita, suomi, saame ja häme -sanojen merkitys on maa, pirkkalaiset (kaupunkilaiset) ovat saksalais-ruotsalais-hämäläisiä kauppiaita ja Lapin verottajia ja kainulainen oli lappalaisten nimitys etelästä tunkeutuville metsästäjille.Fennofiilien suomalaisen alkukansan ihannointi oli Porthanille vierasta. Porthanin mielestä ruotsalaisten saapuessa Suomeen suomalaiset olivat yhteiskunnallisesti vielä varsin kehittymättömiä. Porthan kuvaa suomalaisten varhaista yhteiskuntaa kulttuurisanastosta otetuilla esimerkeillä. Suomalaisten luonteeseen kuului tietynlainen kömpelyys ja karskius. Heillä ei ollut esimerkiksi sanaa tanssille vaan jotakin sinne päin eli omaperäinen leikki (hiippa). Avioliittotermit olivat hyvin erikoistuneita, siis elämä oli perhekeskeistä (häät, ylkä, morsian, kosio, kaaso, kapiot jne.). Naisten työ oli raskasta viljan jauhantaa ja naiset (tyttäret) olivat miehen vallan alla. |
format |
Article in Journal/Newspaper |
author |
Viljamaa, Toivo |
author_facet |
Viljamaa, Toivo |
author_sort |
Viljamaa, Toivo |
title |
Porthan ja suomalaisuus |
title_short |
Porthan ja suomalaisuus |
title_full |
Porthan ja suomalaisuus |
title_fullStr |
Porthan ja suomalaisuus |
title_full_unstemmed |
Porthan ja suomalaisuus |
title_sort |
porthan ja suomalaisuus |
publisher |
Porthan-Seura |
publishDate |
2008 |
url |
https://journal.fi/aur/article/view/645 |
long_lat |
ENVELOPE(28.167,28.167,66.267,66.267) ENVELOPE(24.667,24.667,67.600,67.600) ENVELOPE(7.905,7.905,62.780,62.780) |
geographic |
Häme Lappalainen Sommaren |
geographic_facet |
Häme Lappalainen Sommaren |
genre |
Karjalaiset Lappi |
genre_facet |
Karjalaiset Lappi |
op_source |
AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; No 1 (2008); 27-38 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; Nro 1 (2008); 27-38 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita; Nr 1 (2008); 27-38 1797-5913 |
op_relation |
https://journal.fi/aur/article/view/645/535 https://journal.fi/aur/article/view/645 |
op_rights |
Copyright (c) 2014 AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita |
_version_ |
1766243615636455424 |