Raja-Karjalan ortodoksien nimenvalinta ja ristimänimivalikoima 1890–1914

• Published in: Virittäjä
• Main Author: Patronen, Outi
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Kotikielen Seura 2020
• Subjects: nimenanto; ristimänimi; henkilönnimi; Raja-Karjala; Kaitajärvi; Laaja; Suojärvi; karelia*; karelian; karelians
• Online Access: https://journal.fi/virittaja/article/view/64161; https://doi.org/10.23982/vir.64161

Suomen ortodoksikarjalaisilla oli autonomian aikana venäläiset ristimänimet. Artikkelissa tarkastellaan ortodoksista nimenantoa ja Raja-Karjalassa vuosina 1800–1914 ortodoksilapsille annettuja ristimänimiä, sekä niiden määrää että sitä, mitkä nimet ovat olleet tavallisia ja mitkä harvinaisia. Aineisto on koottu internetissä olevasta Karjala-tietokannasta. Tutkimuskohteena on kaksi keskisuurta rajakarjalaista kylää, Korpiselän Ägläjärvi ja Suojärven Kaitajärvi. Ortodoksien perinteisen nimenannon todetaan usein perustuneen ortodoksiseen kalenteriin. Koska lapselle on annettu tämän syntymäpäivänä tai sen lähellä olevan pyhän nimi, ortodokseilla ei ole voinut olla esimerkiksi suvussa periytyviä nimiä. Ortodoksista nimivalikoimaa on pidetty suppeana ja nimenantoa kaavamaisena. Toistaiseksi kumpaakaan ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu, eikä ole ollut tietoa siitä, mitä ristimänimiä rajakarjalaisilla on ollut. Tulokset osoittavat, että tutkituissa kylissä tavallisimmat naisten nimet 1890- ja 1910-luvuilla olivat Anna ja Maria; miesten nimistä tavallisin oli Ivan (Joann, Ioann). Kaikkien kolmen ristimänimen suosio perustunee siihen, että ortodoksisessa kirkkokalenterissa on useita Anna-, Maria- ja Johannes-(Ivan-)nimisiä pyhiä. Mainituissa kylissä erilaisia naisten nimiä oli 1910-luvulla annettu 34–41 ja miesten nimiä 59. Eri ristimänimien määrä oli tuolloin hieman suurempi kuin vuonna 1890. Sekä vuonna 1890 että vuonna 1910 noin kahdella kolmasosalla Kaitajärven miespuolisista asukkaista oli sellainen nimi, joka oli kylässä vain yhdellä tai kahdella henkilöllä. Erityisesti miesten nimivalikoima on siis ollut varsin laaja. Artikkelissa selvitetään myös nimenvalinnan ja ortodoksisen kalenterin suhdetta tarkastelemalla, milloin tiettyjä nimiä on annettu. Tietyn nimen saaneiden lasten syntymäkuukausien vertailu nimen muistopäiviin (esim. Olga) osoittaa, että nimen-annossa on enimmäkseen noudatettu kirkkokalenteria, mutta Suojärven seura-kunnassa nimenantoperinnettä on noudatettu uskollisemmin kuin Korpiselän seurakunnassa. Selection and repertory of given names among the Orthodox population in Border Karelia in 1890–1914 During the 19th century, the Orthodox Karelians in Finland had Russian Christian names. This article examines Orthodox naming conventions and the Christian names given in Border Karelia during the period 1890–1914. This includes an analysis of the total number of different names in use and identification of particularly prevalent and rare names. The material is collected from the Karjala database available online. The focus is on two middle-sized villages, Ägläjärvi in Korpiselkä and Kaitajärvi in Suojärvi. It is often said that the Orthodox naming convention is based on the Orthodox calendar of saints. Due to the tradition of naming a child after the saint associated with the day he or she was born, the Orthodox do not have inherited Christian names. In general, the repertory of Orthodox names has been considered narrow and the naming convention rigid. There is no previous research on Orthodox Karelian naming conventions in Finland. The results show that the most common Christian names given to girls in the villages in focus in the 1890s and 1910s were Anna and Maria. The most common name given to boys was Ivan (Joann, Ioann). A plausible reason for the popularity of these three names is the fact that there are several saints in the Orthodox calendar named Anna, Maria and Johannes (Ivan). In the 1910s there were 34–41 different women’s names and 59 men’s names in use in these villages. The number of distinct names was slightly larger than in the 1890s. In Kaitajärvi, two thirds of men and boys had a unique name (with only one or two bearers) both in 1890 and 1910. The repertory of men’s names has traditionally been rather broad. By assessing the relation of Orthodox naming conventions and the Orthodox calendar of saints, the article clarifies annual trends in the popularity of names. The comparison of the dates of birth of children given certain names and the commemoration days of their respective saints (e.g. Olga) reveals that the naming convention largely followed the calendar of saints. In the Suojärvi parish, the traditional naming convention was more faithfully adhered to than in the Korpiselkä parish.