| Summary: | Kirjoittaja esittää oman tulkintansa noin kahdestakymmenestä paikannimestä tai nimipesueesta. Kirjoitus jatkaa osin SPNK:n kriittistä tarkastelua (Räisänen 2009). Tässä referaatissa on mahdollista mainita vain artikkelin tärkeimmät etymologiat.Itäsuomalaiset Kostamot ovat alkuaan järvien nimiä ja selittyvät kostaa-verbin vanhasta perusmerkityksestä ’kääntää takaisin’. Järvet ovat sellaisia, että tulvan aikana läheisestä joesta virtaa vettä järveen ja tulvan laskiessa vesi virtaa takaisin. Myös Onka-, Onkamo-nimet (-mo on johdin) ovat alkuaan vesistönimiä. Selvissä tapauksissa alkuperäinen merkitys näyttää olevan ’suultansa kapea lahti’ (ks. kartat 1–4). Inarinsaamessa on sanalla uággi (< *onka) merkitys ’suultansa kapea pieni lahti’. Saamen *onka on etymologisesti sama sana kuin kantasana suomen sanassa onkalo ’cave, cavity’ (-lo on johdin). Onka-, Onkamo-nimet ovat kirjoittajan mukaan syntyneet karjalaisten ja saamelaisten kontakteissa keskiajalla ja 1500-luvulla.Patana-nimiä esiintyy Keski-Pohjanmaalla Perhossa ja Vetelissä. Kantanimi on Patananjoki. Seutu on suomen ja ruotsin kielten kontaktialuetta. Suomen pato on lainattu ruotsalaismurteisiin asussa pata ’kalastuspato’. Ruotsin definiittinen muoto on patan. Kun patan on lainattu takaisin suomeen, nimen loppuun on liitetty a kuten yleensä ruotsista suomeen lainatuissa n-loppuisissa nomineissa, vrt. esim. lakana (< nykyruots., muinaisruots. lakan), peruna (< pärun) ja viikuna (< fikon).Puru-nimiä on paljon, erityisesti savolaismurteiden alueen eteläosassa, jossa puru merkitsee yleisesti ’puroa, pientä jokea’ mutta toisinaan myös ’suota, järven lahtea tai pientä lampea’. Puru on säännöllinen johdos deskritiiviverbistä purista (: purisee) ’ham, murmur’, jolla kuvataan virtaavan veden ääntä. Koska pur-alkuiset paikannimet tarkoittavat purojen lisäksi myös soita, lahtia ja pieniä lampia, nimien taustalla voi olla osin vanha uralilainen *pura-vartalo, jonka johdos on vepsän ’lähdettä’ merkitsevä purda. Suomen yleiskieleen vakiintunut ja laajalti itämurteissa esiintyvä puro voisi olla *pura-vartalon johdos.Ruhade on vanha kylä Nakkilassa Satakunnassa. Nimi on murteellinen monikon genetiivi sanasta ruha ’rampa, vaivainen ihminen’.Sappee on kolmen eri kylän nimenä Hämeessä. Kirjoittaja liittää nimen pieniä järviä ja lampia tarkoittaviin Sappi-nimiin siten että kyseessä on johdos *Sappia. Adjektiivityyppi korkea, pimeä esiintyy hämäläismurteissa yleensä muodossa korkee, pimmee. Toisaalta laajalti murteissa ja suomen vanhassa kirjakielessä on vallalla tyyppi korkia, pimiä. Hämeessä *Sappia on tempautunut korkea, pimeä -tyyppisten adjektiivien mukaan, ja tuloksena on muoto Sappee.Kuusamossa ja sen lähitienoilla on Toola ~ Toula -nimiä, jotka tarkoittavat usein lahtia, joihin tulee puro. Nimet ovat saamelaisperäisiä, vrt. pohjoissaamen duollu ’routa’, inarinsaamen tuálu ’Frost, Bodenfrost’. Matala vesi jäätyy talvella pohjaa myöten, ja puron suut sulavat keväällä ensiksi. Etelästä palaavat vesilinnut suosivat näitä sulia paikkoja. Pohjaroudan päällä voi kävellä noutamaan ammuttuja vesilintuja. Saamelaisten tiedetään menetelleen näin. Siksi on syntynyt Toola ~ Toula -nimiä. Näihin kuuluu myös Viitasaaren Toulatjärvi Keski-Suomesta.---Kostamo, Onkamo and other place namesIn this paper the writer presents his interpretation of the origins of around twenty place names or clusters of names. This article continues the writer’s examination of the Suomalainen paikannimikirja (‘The Book of Finnish Place Names’) (Räisänen 2009). This paper shall highlight the most significant etymological finds outlined in the article.Prevalent in Eastern Finland, the name Kostamo originally denoted a lake and is explained by the now obsolete primary meaning of the verb kostaa ‘to turn back’. During the time of springtime flooding, water flows from nearby rivers into the lake, and as the flood recedes the excess water flows back again. Names featuring the elements Onka- and Onkamo (-mo is a bound morpheme) also originally denoted bodies of water. In the most obvious cases, the original meaning seems to have been ‘a bay with a narrow delta’ (cf. maps 1–4). In the Inari Sámi language, the word uággi (< *onka) means ‘a small bay with a narrow delta’. From an etymological perspective the Sámi *onka is the same as the root of the Finnish onkalo ‘cave’, ‘cavity’ (where -lo is a bound morpheme). The writer posits that place names featuring the elements Onka- and Onkamo- arose through contact between the Karelian and Sámi populations from the Middle Ages until the 16th century. Names featuring the element Patana- appear in and around Perho and Veteli in Central Ostrobothnia. The root name for all of these is Patananjoki. Central Ostrobothnia is an area of significant contact between Finnish and Swedish speaking communities. The Finnish pato ‘dam’ is borrowed in certain Swedish dialects in the form pata, denoting a fishing trap. The definite-article form of the Swedish word is patan. When the form patan was then loaned back into Finnish, an -a was added to the end, as is common with Swedish loan nouns ending in -n, cf. lakana ‘sheet’ (< modern Swedish, Old Swedish lakan), peruna ‘potato’ (< pärun) and viikuna ‘fig’ (< fikon).Names featuring the element Puru- are particularly common in southern parts of the Savo dialect region, where the word puru generally denotes a brook, a small river or stream, but can also refer to a bog, a bay, or a small pond. Puru is a regular derivative of the descriptive verb purista (: purisee) ‘hum’, ‘murmur’, describing the sound of the flowing water. Because, in addition to brooks and streams, place names beginning with pur- may also denote bogs, bays, and small ponds, the origins of the names may also lie in the old Uralic stem *pura-, from which the Vepsian purda ‘spring’ is derived. The Finnish puro ‘stream’, a standard word in Finnish and particularly common in Eastern dialects, may therefore also be a derivative of the *pura- stem.Ruhade is an old village in Nakkila in the region of Satakunta. The name is a dialectical form of the genitive plural form of ruha ‘cripple’, ‘disabled person’.Sappee is the name of three separate villages in the Tavastia region of Finland. The writer traces the place name to Sappi (sappi ‘gall’) denoting small lakes and ponds, assuming that the word is a derivative from the form *Sappia. Adjectives of the type korkea ‘high’ and pimeä ‘dark’ generally become korkee, pimmee in Tavastian dialects. However, common to many other dialects and to older examples of written Finnish were the forms korkia and pimiä. In Tavastia, therefore, the name *Sappia has assumed the characteristics of adjectives such as korkea and pimeä, resulting in the form Sappee.In and around the town of Kuusamo there are many place names featuring the elements Toola ~ Toula, often denoting bays into which a stream flows. These names are Sámi in origin, cf. for instance Northern Sámi duollu ‘permafrost’ and Inari Sámi tuálu ‘frost’, ‘permafrost’. Shallow bodies of water freeze through in the winter, and in the spring the mouths of streams are the first places to melt. Migratory water birds returning from the south tend to settle around these thawed places. It is possible to walk across the water on the frozen bottom to collect birds one has shot. This is a common hunting practice among the Sámi people and it is this that has given rise to such Toola ~ Toula place names. Toulatjärvi near Viitasaari in Central Finland also belongs to this group.
|
|---|