Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]

Tutkimuksessa testattiin kahdenkymmenen pohjoiskarjalaisen ei-lingvistin tietoisuutta itäsuomalaisten murrepiirteiden murteellisuusjärjestyksestä. Itseraportointitesti pohjautuu viime vuosikymmenten haastattelupuheesta saatuihin tuloksiin, joista näkyy, että yleiskielistyvässä murteessa eräät itäsuo...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Räsänen, Maaret, Palander, Marjatta
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Kotikielen Seura 2015
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/virittaja/article/view/41515
id fttsvojs:oai:journal.fi:article/41515
record_format openpolar
institution Open Polar
collection Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online
op_collection_id fttsvojs
language Finnish
topic kansandialektologia
murreasenteet
itseraportointitesti
savolaismurteet
Pohjois-Karjalan murteet
perceptual dialectology
dialect attitudes
self-report test
the Savo dialects
the dialects of North Karelia
spellingShingle kansandialektologia
murreasenteet
itseraportointitesti
savolaismurteet
Pohjois-Karjalan murteet
perceptual dialectology
dialect attitudes
self-report test
the Savo dialects
the dialects of North Karelia
Räsänen, Maaret
Palander, Marjatta
Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
topic_facet kansandialektologia
murreasenteet
itseraportointitesti
savolaismurteet
Pohjois-Karjalan murteet
perceptual dialectology
dialect attitudes
self-report test
the Savo dialects
the dialects of North Karelia
description Tutkimuksessa testattiin kahdenkymmenen pohjoiskarjalaisen ei-lingvistin tietoisuutta itäsuomalaisten murrepiirteiden murteellisuusjärjestyksestä. Itseraportointitesti pohjautuu viime vuosikymmenten haastattelupuheesta saatuihin tuloksiin, joista näkyy, että yleiskielistyvässä murteessa eräät itäsuomalaiset vokaalipiirteet väistyvät muita piirteitä herkemmin. Piirteiden murteellisuusjärjestystä testattiin muodoilla, joissa on samanaikaisesti mahdollisuus kahteen murrepiirteeseen: esimerkiksi muoto opettelloo voisi yleiskielistyä joko niin, että siinä jäisi toteutumatta yleisgeminaatio (opetteloo) tai ee:n labiaalistuneisuus (opettellee), tai yleiskielistyminen koskisi yhtaikaa kumpaakin piirrettä (opettelee). Testattavana oli 12 itäsuomalaista murrepiirrettä, joiden muodostamia erilaisia kahden piirteen yhdistelmiä oli 22. Testiin kuului kaikkiaan 33 kohtaa. Muodot olivat testilomakkeessa aina siten, että ensin oli yleiskielinen muoto, tämän jälkeen muoto, joka sisälsi kaksi murteellista piirrettä, ja lopuksi kaksi erilaista, vain yhden murrepiirteen sisältävää muotoa (saa – suapi – sua – saapi). Koehenkilöiden tehtävänä oli valita annetuista muodoista se tai ne, joita he itse mielestään käyttivät tavallisessa arkipuhekielessään.Testin 22 murrepiirreparista haastattelupuheen tuloksia noudatti 13. Kahdessa tapauksessa piirteet saivat tasatuloksen. Odotuksenvastaiset tulokset koskivat UA-yhtymää, jonka assimilaatiovariantteja koehenkilöt pitivät hyväksyttävämpinä kuin t:n heikon asteen vastineita ja geminaatioilmiöitä (pidettyy, kerääntyy, harmaannuttuu luontevampia kuin piettyä, kerrääntyä ja harmmaannuttua). Muut piirteet, joiden kilpailuttaminen tuotti hypoteesin vastaisia tuloksia, olivat yleis- ja erikoisgeminaatio eri tavuasemissa. Koehenkilöiden oli vaikea arvioida geminaation vahvuutta niissä (konneelliseen – koneellisseen, vaikkeempaa – vaikeemppaa).Testi osoitti, että pohjoiskarjalaiset ovat pääosin hyvin tietoisia aluemurteensa piirteiden murteellisuushierarkiasta. Piirteitä koskevista kommenteista ilmenee, että sellaisia savolaisuuksia kuin AA:n diftongiutuminen ja e:n labiaalistuminen pidetään selvästi maalaismaisina ja liian murteellisina, kun taas geminaatio hyväksytään omassa puheessakin. Piirteen hyväksyttävyyteen vaikuttaa se, minkä muiden murrepiirteiden kanssa kilpailutilanne samassa muodossa on olemassa.---A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect featuresThe study examines by means of a self-report test how aware twenty North Karelians were of the dialectal order of eastern-Finnish dialect features. The test is based on results obtained through spoken interviews recorded over the last few decades. These results showed that in the type of dialect most approaching standard Finnish, some eastern vowel features recede more easily than other features. The hierarchy of dialect features was tested by forms which allow the simultaneous presence of two features: for instance, the form opettelloo ‘(s)he learns’ (in standard Finnish opettelee) can change towards the standard form either by the recession of primary gemination (opetteloo) or labialisation (opettellee), or both features can recede simultaneously (opettelee). Twelve eastern-Finnish dialect features were tested, constituting twenty-two different kinds of feature combinations. The test included thirty-three items. The forms were arranged in the questionnaire in the following order: the standard Finnish variant, a variant with two dialect features and two variants with one dialectal feature in each (i.e. saa – suapi – sua – saapi ‘(s)he gets’). The test subjects were asked to choose the variant(s) they believed they would use in ordinary casual speech.Of the twenty-two dialect-feature pairs in the test, thirteen followed the interview-based results of spontaneous speech. In two cases, the two variants with just one dialect feature were considered equally acceptable. Results that were contrary to expectations concerned the UA combination, where test subjects considered the assimilation variants to be more acceptable than the variants of the weak grade of t or the gemination phenomena (e.g. kerääntyy ‘to gather’ rather than kerrääntyä; in standard Finnish kerääntyä). Also primary and secondary geminations in various syllable positions produced unexpected results. Test subjects had difficulties in estimating the strength of gemination (primary gem. konneelliseen – koneellisseen ‘mechanical’, sg. illat.; in standard Finnish koneelliseen; secondary gem. vaikkeempaa – vaikeemppaa ‘more difficult’, sg. partit.; in standard Finnish vaikeampaa).The test showed that North Karelians are on the whole well aware of the hierarchy of their regional dialect features. The comments on the test forms reveal that the Savo features, such as the diphthongisation of AA (mua ‘earth’, in standard Finnish maa) and the labialisation of e (juoksoo ‘(s)he runs’, in standard Finnish juoksee) are clearly considered rural and overly dialectal, while gemination is approved of, also in one’s own speech. The acceptability of a feature depends on the other dialect features simultaneously in competition within a single form.
format Article in Journal/Newspaper
author Räsänen, Maaret
Palander, Marjatta
author_facet Räsänen, Maaret
Palander, Marjatta
author_sort Räsänen, Maaret
title Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
title_short Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
title_full Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
title_fullStr Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
title_full_unstemmed Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features]
title_sort kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [a perceptual test on the hierarchy of eastern-finnish dialect features]
publisher Kotikielen Seura
publishDate 2015
url https://journal.fi/virittaja/article/view/41515
genre karelians
genre_facet karelians
op_source Virittäjä; Vol 119 Nro 1 (2015)
Virittäjä; Vol 119 No 1 (2015)
2242-8828
0042-6806
op_relation https://journal.fi/virittaja/article/view/41515/14731
https://journal.fi/virittaja/article/view/41515
_version_ 1766054811032092672
spelling fttsvojs:oai:journal.fi:article/41515 2023-05-15T17:01:41+02:00 Kansandialektologinen testi murrepiirteiden keskinäisestä murteellisuusjärjestyksestä [A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect features] Räsänen, Maaret Palander, Marjatta 2015-03-24 application/pdf https://journal.fi/virittaja/article/view/41515 fin fin Kotikielen Seura https://journal.fi/virittaja/article/view/41515/14731 https://journal.fi/virittaja/article/view/41515 Virittäjä; Vol 119 Nro 1 (2015) Virittäjä; Vol 119 No 1 (2015) 2242-8828 0042-6806 kansandialektologia murreasenteet itseraportointitesti savolaismurteet Pohjois-Karjalan murteet perceptual dialectology dialect attitudes self-report test the Savo dialects the dialects of North Karelia info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedVersion Kansandialektologia 2015 fttsvojs 2020-05-29T21:17:56Z Tutkimuksessa testattiin kahdenkymmenen pohjoiskarjalaisen ei-lingvistin tietoisuutta itäsuomalaisten murrepiirteiden murteellisuusjärjestyksestä. Itseraportointitesti pohjautuu viime vuosikymmenten haastattelupuheesta saatuihin tuloksiin, joista näkyy, että yleiskielistyvässä murteessa eräät itäsuomalaiset vokaalipiirteet väistyvät muita piirteitä herkemmin. Piirteiden murteellisuusjärjestystä testattiin muodoilla, joissa on samanaikaisesti mahdollisuus kahteen murrepiirteeseen: esimerkiksi muoto opettelloo voisi yleiskielistyä joko niin, että siinä jäisi toteutumatta yleisgeminaatio (opetteloo) tai ee:n labiaalistuneisuus (opettellee), tai yleiskielistyminen koskisi yhtaikaa kumpaakin piirrettä (opettelee). Testattavana oli 12 itäsuomalaista murrepiirrettä, joiden muodostamia erilaisia kahden piirteen yhdistelmiä oli 22. Testiin kuului kaikkiaan 33 kohtaa. Muodot olivat testilomakkeessa aina siten, että ensin oli yleiskielinen muoto, tämän jälkeen muoto, joka sisälsi kaksi murteellista piirrettä, ja lopuksi kaksi erilaista, vain yhden murrepiirteen sisältävää muotoa (saa – suapi – sua – saapi). Koehenkilöiden tehtävänä oli valita annetuista muodoista se tai ne, joita he itse mielestään käyttivät tavallisessa arkipuhekielessään.Testin 22 murrepiirreparista haastattelupuheen tuloksia noudatti 13. Kahdessa tapauksessa piirteet saivat tasatuloksen. Odotuksenvastaiset tulokset koskivat UA-yhtymää, jonka assimilaatiovariantteja koehenkilöt pitivät hyväksyttävämpinä kuin t:n heikon asteen vastineita ja geminaatioilmiöitä (pidettyy, kerääntyy, harmaannuttuu luontevampia kuin piettyä, kerrääntyä ja harmmaannuttua). Muut piirteet, joiden kilpailuttaminen tuotti hypoteesin vastaisia tuloksia, olivat yleis- ja erikoisgeminaatio eri tavuasemissa. Koehenkilöiden oli vaikea arvioida geminaation vahvuutta niissä (konneelliseen – koneellisseen, vaikkeempaa – vaikeemppaa).Testi osoitti, että pohjoiskarjalaiset ovat pääosin hyvin tietoisia aluemurteensa piirteiden murteellisuushierarkiasta. Piirteitä koskevista kommenteista ilmenee, että sellaisia savolaisuuksia kuin AA:n diftongiutuminen ja e:n labiaalistuminen pidetään selvästi maalaismaisina ja liian murteellisina, kun taas geminaatio hyväksytään omassa puheessakin. Piirteen hyväksyttävyyteen vaikuttaa se, minkä muiden murrepiirteiden kanssa kilpailutilanne samassa muodossa on olemassa.---A perceptual test on the hierarchy of eastern-Finnish dialect featuresThe study examines by means of a self-report test how aware twenty North Karelians were of the dialectal order of eastern-Finnish dialect features. The test is based on results obtained through spoken interviews recorded over the last few decades. These results showed that in the type of dialect most approaching standard Finnish, some eastern vowel features recede more easily than other features. The hierarchy of dialect features was tested by forms which allow the simultaneous presence of two features: for instance, the form opettelloo ‘(s)he learns’ (in standard Finnish opettelee) can change towards the standard form either by the recession of primary gemination (opetteloo) or labialisation (opettellee), or both features can recede simultaneously (opettelee). Twelve eastern-Finnish dialect features were tested, constituting twenty-two different kinds of feature combinations. The test included thirty-three items. The forms were arranged in the questionnaire in the following order: the standard Finnish variant, a variant with two dialect features and two variants with one dialectal feature in each (i.e. saa – suapi – sua – saapi ‘(s)he gets’). The test subjects were asked to choose the variant(s) they believed they would use in ordinary casual speech.Of the twenty-two dialect-feature pairs in the test, thirteen followed the interview-based results of spontaneous speech. In two cases, the two variants with just one dialect feature were considered equally acceptable. Results that were contrary to expectations concerned the UA combination, where test subjects considered the assimilation variants to be more acceptable than the variants of the weak grade of t or the gemination phenomena (e.g. kerääntyy ‘to gather’ rather than kerrääntyä; in standard Finnish kerääntyä). Also primary and secondary geminations in various syllable positions produced unexpected results. Test subjects had difficulties in estimating the strength of gemination (primary gem. konneelliseen – koneellisseen ‘mechanical’, sg. illat.; in standard Finnish koneelliseen; secondary gem. vaikkeempaa – vaikeemppaa ‘more difficult’, sg. partit.; in standard Finnish vaikeampaa).The test showed that North Karelians are on the whole well aware of the hierarchy of their regional dialect features. The comments on the test forms reveal that the Savo features, such as the diphthongisation of AA (mua ‘earth’, in standard Finnish maa) and the labialisation of e (juoksoo ‘(s)he runs’, in standard Finnish juoksee) are clearly considered rural and overly dialectal, while gemination is approved of, also in one’s own speech. The acceptability of a feature depends on the other dialect features simultaneously in competition within a single form. Article in Journal/Newspaper karelians Federation of Finnish Learned Societies: Scientific Journals Online