Fame after Death: The Unusual Story of a Finnish Mummy and Difficulties Involving its Study

• Main Authors: Väre, Tiina, Núñez, Milton, Niinimäki, Jaakko, Junno, Juho-Antti, Niinimäki, Sirpa, Vilkama, Rosa, Niskanen, Markku
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English
• Published: Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry 2023
• Subjects: Keino; Keminmaa; Lapland
• Online Access: https://journal.fi/thanatos/article/view/137445

The cool, ventilated milieus beneath the floors of old Finnish churches are responsible for the natural mummification in church graves. One good example of such preservation are the remains of an early 17th-century vicar of Kemi parish, Nikolaus Rungius. He died in 1629 and was put to rest under the old Keminmaa Church in Finnish Lapland. The parish began exhibiting his preserved body in the 18th century after which Vicar Rungius – a locally revered man of cloth in life – gained wide posthumous fame. His dead body became a powerful means to encourage and strengthen people’s faith. The mummy has maintained a human form but has lost its right forearm. On top of that the computed tomography scanning conducted in 2011 revealed that the head was not normally attached. It is unclear when it happened or how but a suspicion arose that once the neck was damaged the head could have fallen to the ground and shattered. A serious concern was whether the head of the mummy was really that of Vicar Rungius as a headless vicar would undoubtedly have prompted a substitution with another mummified head in order to maintain a powerful incentive to the parishioners’ faith. Kuolemanjälkeisestä maineesta: epätavallinen tarina suomalaisesta muumiosta ja sen tutkimiseen liittyvistä ongelmista Viileä, hyvin tuulettuva ympäristö vanhojen suomalaisten kirkkojen lattioiden alla luo olosuhteet luonnolliselle muumioitumiselle kirkkohaudoissa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta säilymisestä voidaan pitää 1600-luvun alkupuolella eläneen Kemin seurakunnan kirkkoherran Nikolaus Rungiuksen muumiota. Kirkkoherra kuoli vuonna 1629 ja hänet haudattiin Suomen Lapissa sijaitsevan Keminmaan vanhan kivikirkon alle. Hänen muumioitunut ruumiinsa on seurakunnan toimesta ollut näytteillä 1700-luvulta lähtien, minkä jälkeen kirkkoherra Rungius – jo eläessään paikallisten kunnioittama kirkonmies – saavutti laajalle levinneen kuolemanjälkeisen maineen. Hänen ruumistaan tuli merkittävä keino rohkaista ja lujittaa ihmisten uskoa. Muumio on säilyttänyt ...