Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel

Suurin osa Venäjän pohjoisista vähemmistöyhteisöistä vaihtoi myöhäisinä neuvostovuosina oman äidinkielensä venäjään, minkä lisäksi elämäntavoissa tapahtui muitakin suuria muutoksia paikalleen asettumisesta uskonnon aseman muutokseen. Artikkelissa pohditaan, millaista suullinen, erityisesti šamanisti...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Études finno-ougriennes
Main Author: Lukin, Karina
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:French
Published: INALCO 2016
Subjects:
Online Access:http://journals.openedition.org/efo/4082
id fttriple:oai:gotriple.eu:oai:revues.org:efo/4082
record_format openpolar
spelling fttriple:oai:gotriple.eu:oai:revues.org:efo/4082 2023-05-15T15:16:39+02:00 Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel World of Narrative Frameworks and Cultural Heritage Lukin, Karina Nénetses (district autonome) Kolguev (île) Nouvelle-Zemble (île) Nar’jan-Mar 2016-01-12 http://journals.openedition.org/efo/4082 fr fre INALCO Études finno-ougriennes urn:doi:10.4000/efo.4082 http://journals.openedition.org/efo/4082 lic_creative-commons language change narration sedentarisation shamanism Russian Tundra Nenets Twentieth century (beginning) beginning of the 21st century Arctic peoples Pomors Russians Ukrainians folklore chamanisme Perestrojka changement de langue Sjudbabts Jarabts Narjana Vynder litt lang Journal Article https://vocabularies.coar-repositories.org/resource_types/c_6501/ 2016 fttriple https://doi.org/10.4000/efo.4082 2023-01-22T19:21:04Z Suurin osa Venäjän pohjoisista vähemmistöyhteisöistä vaihtoi myöhäisinä neuvostovuosina oman äidinkielensä venäjään, minkä lisäksi elämäntavoissa tapahtui muitakin suuria muutoksia paikalleen asettumisesta uskonnon aseman muutokseen. Artikkelissa pohditaan, millaista suullinen, erityisesti šamanistinen perinne on kielenvaihdon ja ateistisen propagandan jälkeen nenetsien parissa. Artikkelin aineisto on kerätty etnografisessa kenttätyössä Kolgujevin saarella, Barentsin merellä. Lisäksi käytetään sanomalehti- ja arkistoaineistoja. Perinteen kertojat pyrkivät sekä rakentamaan jatkuvuuksia nenetsinkieliseen perinteeseen että tekemään eroja siihen. Näin he tulevat myös määrittäneeksi omaa suhtautumistaan šamanismiin. Pääasiallinen etäisyyden tai läheisyyden luomisen keino on kerronnan kehystäminen. Most of the northern minority communities of Russia went through a language shift from their own indigenous languages to Russian. In addition, many other changes, from sedentarisation to the change of the role of religion, took place among Soviet citizens. This article discusses the nature of oral, especially shamanistic, tradition after the language shift and atheistic propaganda in the North, among the Nenets. The material is based both on ethnographic fieldwork on the Island of Kolguyev, Barents Sea, and on archival work. The narrators of tradition tend to both minimize and maximize the gap between their telling and the Nenets tradition. The gaps are mainly created with the frames of the narratives. At the same time, the tellers implicitly define their relationship to shamanism. La plupart des communautés minoritaires du Nord de la Russie ont connu un changement de langue, passant de leur langue autochtone au russe. De plus, bien d’autres changements, depuis la sédentarisation jusqu’à la transformation du rôle de la religion, se sont produits parmi les citoyens soviétiques. Cet article s’interroge sur la nature de la tradition orale, surtout chamanique, après ces mutations et notamment après la propagande athée dans ... Article in Journal/Newspaper Arctic Barents Sea Kolguev nenets Nouvelle-Zemble Tundra Unknown Arctic Barents Sea Keino ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233) Études finno-ougriennes 46
institution Open Polar
collection Unknown
op_collection_id fttriple
language French
topic language change
narration
sedentarisation
shamanism
Russian
Tundra Nenets
Twentieth century (beginning)
beginning of the 21st century
Arctic peoples
Pomors
Russians
Ukrainians
folklore
chamanisme
Perestrojka
changement de langue
Sjudbabts
Jarabts
Narjana Vynder
litt
lang
spellingShingle language change
narration
sedentarisation
shamanism
Russian
Tundra Nenets
Twentieth century (beginning)
beginning of the 21st century
Arctic peoples
Pomors
Russians
Ukrainians
folklore
chamanisme
Perestrojka
changement de langue
Sjudbabts
Jarabts
Narjana Vynder
litt
lang
Lukin, Karina
Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
topic_facet language change
narration
sedentarisation
shamanism
Russian
Tundra Nenets
Twentieth century (beginning)
beginning of the 21st century
Arctic peoples
Pomors
Russians
Ukrainians
folklore
chamanisme
Perestrojka
changement de langue
Sjudbabts
Jarabts
Narjana Vynder
litt
lang
description Suurin osa Venäjän pohjoisista vähemmistöyhteisöistä vaihtoi myöhäisinä neuvostovuosina oman äidinkielensä venäjään, minkä lisäksi elämäntavoissa tapahtui muitakin suuria muutoksia paikalleen asettumisesta uskonnon aseman muutokseen. Artikkelissa pohditaan, millaista suullinen, erityisesti šamanistinen perinne on kielenvaihdon ja ateistisen propagandan jälkeen nenetsien parissa. Artikkelin aineisto on kerätty etnografisessa kenttätyössä Kolgujevin saarella, Barentsin merellä. Lisäksi käytetään sanomalehti- ja arkistoaineistoja. Perinteen kertojat pyrkivät sekä rakentamaan jatkuvuuksia nenetsinkieliseen perinteeseen että tekemään eroja siihen. Näin he tulevat myös määrittäneeksi omaa suhtautumistaan šamanismiin. Pääasiallinen etäisyyden tai läheisyyden luomisen keino on kerronnan kehystäminen. Most of the northern minority communities of Russia went through a language shift from their own indigenous languages to Russian. In addition, many other changes, from sedentarisation to the change of the role of religion, took place among Soviet citizens. This article discusses the nature of oral, especially shamanistic, tradition after the language shift and atheistic propaganda in the North, among the Nenets. The material is based both on ethnographic fieldwork on the Island of Kolguyev, Barents Sea, and on archival work. The narrators of tradition tend to both minimize and maximize the gap between their telling and the Nenets tradition. The gaps are mainly created with the frames of the narratives. At the same time, the tellers implicitly define their relationship to shamanism. La plupart des communautés minoritaires du Nord de la Russie ont connu un changement de langue, passant de leur langue autochtone au russe. De plus, bien d’autres changements, depuis la sédentarisation jusqu’à la transformation du rôle de la religion, se sont produits parmi les citoyens soviétiques. Cet article s’interroge sur la nature de la tradition orale, surtout chamanique, après ces mutations et notamment après la propagande athée dans ...
format Article in Journal/Newspaper
author Lukin, Karina
author_facet Lukin, Karina
author_sort Lukin, Karina
title Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
title_short Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
title_full Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
title_fullStr Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
title_full_unstemmed Les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
title_sort les cadres des univers du récit et le patrimoine culturel
publisher INALCO
publishDate 2016
url http://journals.openedition.org/efo/4082
op_coverage Nénetses (district autonome)
Kolguev (île)
Nouvelle-Zemble (île)
Nar’jan-Mar
long_lat ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233)
geographic Arctic
Barents Sea
Keino
geographic_facet Arctic
Barents Sea
Keino
genre Arctic
Barents Sea
Kolguev
nenets
Nouvelle-Zemble
Tundra
genre_facet Arctic
Barents Sea
Kolguev
nenets
Nouvelle-Zemble
Tundra
op_relation urn:doi:10.4000/efo.4082
http://journals.openedition.org/efo/4082
op_rights lic_creative-commons
op_doi https://doi.org/10.4000/efo.4082
container_title Études finno-ougriennes
container_issue 46
_version_ 1766346951964491776