Economic effects of free trade between the EU and Russia

Karjalan sekä Kainuun maakunnat. Maakunnissa asuu runsaat 800 000 asukasta. Alueen tuotanto on painottunut elintarviketuotantoon, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Näillä aloilla maakunnalla on vahvuuksia – työvoimaa, osaamista ja koulusta. Metsäteollisuuden ansiosta alueen teollisuus vientisuun...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Sulamaa, Pekka, Widgrén, Mika
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Published: Helsinki: The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) 2005
Subjects:
F15
F17
geo
Online Access:http://hdl.handle.net/10419/63633
Description
Summary:Karjalan sekä Kainuun maakunnat. Maakunnissa asuu runsaat 800 000 asukasta. Alueen tuotanto on painottunut elintarviketuotantoon, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Näillä aloilla maakunnalla on vahvuuksia – työvoimaa, osaamista ja koulusta. Metsäteollisuuden ansiosta alueen teollisuus vientisuuntautunutta, mutta vienti suuntautuu etupäässä länsimarkkinoille. Vienti Venäjälle tulee pääosin muusta Suomesta. Aluetalouden verkostojen kasvu Venäjän avauduttua antaa merkittäviä mahdollisuuksia Itä-Suomen talouskasvulle. Luoteis-Venäjän asukasluku on runsaat 14 miljoonaa. Sen tärkein keskus on Pietari ja sitä ympäröivä Leningradin alue. Itäisen Suomen kannalta tärkeä on myös rajanaapuri Karjalan tasavalta. Suomi on kuitenkin kaukaisempienkin alueiden kuten luonnonvaroista rikkaiden Komin ja Nenetsian, metsäteollisuusvaltaisen Arkangelin ja metallienjalostuksesta vauraan Vologdan lähin ulkomainen naapuri. Tärkeimpinä itäisen Suomen kansainvälistymistä tukevina suosituksina esitetään kaksoiskaupunkien kehittämistä, tutkimuksen ja koulutuksen rajan ylittävää yhteistyötä, liiketoimintaa tukevan infrastruktuurin rakentamista, pienten ja keskisuurten yritysten sijoittumista Venäjälle sekä Kaakkois-Suomen ja Pietarin ja Leningradin alueen kehittämistä logistiikkakeskukseksi. Venäläiset matkailijat ja alueelle muuttavat yrittäjät ovat tärkeä voimavara itäiselle Suomelle. Erityisesti taloudellisessa yhteistyössä olisi hyödynnettävä itäisen Suomen vahvoja aloja kuten The provinces of Karelia and Kainuu. There are over 800000 inhabitants in the provinces. Production in the region has been focused on food production, forestry and forest-based industries. In these areas, the province has strengths – workforce, skills and school. Thanks to the forest-based industry, the region’s industry is export-oriented, but exports are mainly directed towards the western market. Exports to Russia come mainly from the rest of Finland. The growth of regional economic networks following Russia’s opening will provide significant opportunities ...