Modèles d’évolution et d’échanges entre langues : notes sur quelques débats récents concernant la famille ouralienne
Tässä artikkelissa tarkastellaan kielen evoluution mallintamista ja olemassa olevien mallien soveltamista uralilaiseen kielikuntaan. Ensin kuvataan tunnetuin malli eli puumalli, joka on edelleen laajassa käytössä. Tarkastelemme tämän mallin rajoituksia ja vaihtoehtoisia malleja, jotka korostavat hor...
| Published in: | Études finno-ougriennes |
|---|---|
| Main Author: | |
| Format: | Article in Journal/Newspaper |
| Language: | French |
| Published: |
INALCO
2017
|
| Subjects: | |
| Online Access: | https://doi.org/10.4000/efo.7099 http://journals.openedition.org/efo/7099 |
| Summary: | Tässä artikkelissa tarkastellaan kielen evoluution mallintamista ja olemassa olevien mallien soveltamista uralilaiseen kielikuntaan. Ensin kuvataan tunnetuin malli eli puumalli, joka on edelleen laajassa käytössä. Tarkastelemme tämän mallin rajoituksia ja vaihtoehtoisia malleja, jotka korostavat horisontaalistsa vaihtoa kielten välillä, eli lainoja ja muita yhteyksiä kielten välillä. Toisessa osassa artikkelia keskitymme saamelaiskieliin, joita ei voida mallintaa perinteisen genealogisen mallin avulla. Osoitamme, että tarkempi lingvistinen tieto (mm. leksikaalinen, foneettinen ja morfologinen) on tarpeen, jotta taattaisiin monitahoisempi ja myös tarkempi kuvaus näistä kielistä. This article discusses the notion of model of language evolution and its application to the Uralic language family. We first describe the most famous model, namely the tree model that is still widely used today. We underline some limitations of this model and examine different alternative proposals aiming at promoting the concept of “horizontal exchange” between languages, that is to say loans and cross-influences between languages in contact. In the second part of the paper, we focus on Sami languages that cannot be modelled by the traditional genealogical model. We show that the inclusion of different types of information (lexical, phonetic, morphological) is required so as to give a more complex but also more accurate description of these languages. Cet article concerne les modèles d’évolution des langues et leur application au cadre ouralien. Nous présentons dans un premier temps le modèle le plus connu, à savoir le modèle arborescent, si populaire aujourd’hui encore. Nous rappelons certaines limites de ce modèle et examinons plusieurs propositions alternatives, visant à promouvoir la notion d’échanges « horizontaux » entre langues, c’est-à-dire des échanges multidirectionnels, faits d’emprunts et d’influences croisées entre langues en contact. Dans la seconde partie, nous nous intéressons plus particulièrement aux langues sames, ... |
|---|