Sosiaali- ja terveysalan yrityksen esimiesten työhyvinvointi

• Main Author: Ilves, Tarja
• Other Authors: Saimaan ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Saimaan ammattikorkeakoulu 2015
• Subjects: työhyvinvointi; työkyky; työssäjaksaminen; johtaminen; fi=Sosiaali- ja terveysalan johtaminen|sv=Ledarskap inom social- och hälsovårdsbranschen|en=Management of Health and Welfare|; Terveyden edistämisen koulutusohjelma ylempi AMK; Jota; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/90725

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan yrityksen esimiesten työhyvinvoinnin tilaa ja sitä mitkä tekijät edistävät esimiesten työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuottaa kyselylomake, jota yritys voi hyödyntää jatkossa uusimalla kyselyn myöhemmässä vaiheessa. Valmis opinnäytetyö ja kyselylomake luovutetaan yritykselle. Opinnäytetyön aihe tuli yritykseltä jolle tämä opinnäytetyö toteutetaan. Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Kysely toteutettiin tammikuussa 2015 survey- tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin 80 esimiehelle ja vastauksia palautui 68 kappaletta. Vastausprosentti kyselyssä oli 82 %. Tulosten perusteella ilmenee, että esimiehet ovat keskimäärin tyytyväisiä omaan työhönsä, työyhteisöön ja työskentelyyn työyhteisössä. Erityisesti kannattelevina tekijöinä koettiin kollegoiden tuki ja työskentely alaisten kanssa, josta voi vetää johtopäätöksen, että työyhteisöt ovat hyvinvoivia. Kyselystä ilmeni, että esimiehet olivat työn asettamista haasteista huolimatta sitoutuneita työhönsä ja työskentelyyn yrityksessä. Oman osaamisen esimiehet kokivat hyväksi sekä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja ongelmien ratkaisu koettiin avoimeksi. Tuloksista ilmeni puutteita kehityskeskusteluiden säännöllisyydessä erityisesti Pohjois-Suomen alueella sekä työnohjauksen saamisessa kaikilla alueilla. Epäselvyyksiä ilmeni työnkuvan, roolien, tehtävien ja vastuiden selvyydessä erityisesti alle 3 vuotta yrityksessä työskennelleiden kohdalla. Työajan riittämättömyys esimiestehtävien hoitoon hoitotyön ohessa koettiin hankaloittavan esimiestehtävien hoitamista. Kyselystä saaduilla tuloksilla voidaan kehittää ja parantaa esimiesten työelämän laatua, edistää työhyvinvointia sekä tukea esimiehiä työssään ja auttaa heitä kehittämään omaa työtään. Kyselylomake muotoiltiin niin, että kysely olisi toistettavissa myöhemmin uudelleen samanlaisena pienin muutoksin. The purpose of this study was to produce information on the state of well-being at work of the social and health care company's supervisors and the factors that help to cope with the work. The purpose was also to produce a questionnaire, which the company may use in the future for a new survey at a later stage. The thesis and the questionnaire were handed over to the company. Study was carried out using a quantitative research method. The survey was conducted in January 2015 with surveys. The questionnaire was sent to 80 supervisors and 68 answers were returned. The response rate was 82 %. The results showed that the supervisors are on average satisfied with their own work, work community and the working of the company. A particularly supportive factor expressed by the supervisors was the work atmosphere and relationship with their colleagues and subordinates. The conclusion might thus be drawn that the work communities are doing well. The survey showed that despite the work and its challenges supervisors were committed to their work and the working of the company. Personal competence of supervisors, as well as the opportunity to make a difference and solve problems in the company, were positively experienced. The results revealed deficiencies in the regularity of performance appraisals, especially in Northern Finland and in clinical supervision at all geographic areas. Confusion occurred in the job description, roles, tasks and responsibilities, in particular if less than 3 years working at the company. The inadequacy of working hours for managerial tasks alongside nursing tasks were experienced as a barrier to good supervising. The results of the survey might be used to develop and improve the quality of working life of superiors, to promote their well-being, and to support the supervisors in their work and help them to develop their own work. The questionnaire was formulated so that the survey can be repeated again at the later date with minor changes.