| Summary: | Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia venäläistaustaisten asiakkaiden ohjauksesta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyö olisi hyödynnettävissä kohdattaessa venäläistaustaisia asiakkaita neuvolatyössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastatteluun osallistui Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin äitiys-ja lastenneuvoloista kuusi terveydenhoitajaa, joiden asiakkaina on venäläistaustaisia asiakkaita. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluna ryhmätilanteena. Teemahaastattelu nauhoitettiin ja tämän jälkeen aineisto litteroitiin sekä analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Teemahaastattelu toteutettiin tammikuussa 2015 Lappeenrannan keskustan hyvinvointineuvolassa. Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ajankäyttöön liittyvät asiat, kielitaito ja kulttuurierot. Myös Venäjän erilainen hoitokulttuuri sekä venäjänkielisten jaettavien materiaalien puute nousivat haasteiksi. Terveydenhoitajat toivat esille ohjaamiseen liittyviä tekijöitä. Tärkeää on totuudenmukaisen tiedon antaminen perusteluineen ja selkeä ohjaus. Terveydenhoitajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös merkitystä, etenkin luottamuksen syntymisessä. Ohjaukseen voivat vaikuttaa myös kasvatukseen liittyvät asiat ja eroava sairaus- ja terveyskäsitys sekä kulttuurierot. Johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että käynnit vaativat aikaa asioiden läpikäymiseen ja luottamukselliseen asiakassuhteessa täytyy panostaa. Selvää on, että Etelä-Karjalan alueella työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset hyötyisivät myös venäjän kielen osaamisesta. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista selvittää ohjaukseen liittyviä asioita myös muiden maahanmuuttajaryhmien kohdalla. The purpose of this thesis was to describe health nurses’ experiences on guiding clients with a Russian backround in maternity- and postnatal clinics. The aim of this thesis was for the public health nurses to be able to use that information in their work. The thesis was qualitative. The target group was six public health nurses from South Karelia Social and Health Care District. These nurses work in pre- and postnatal clinics and meet clients with Russian backround in their work. The data was collected with theme interviews. All six public health nurses were interviewed at the same time. The theme interview was recorded and transcribed. After that the data was analyzed using an inductive content analysis. The interviews happened in January 2015. The key results were related to the use of time, language skills and cultural differences. Other challenges were the difference in treatment cultures between Finland and Russia and the lack of Russian brochures. The results showed that it is important to provide correct information and clear guidance. Public health nurses also stressed the importance of the creation of the trust. It can be concluded that the customer meetings take time. In addition, it is important to concentrate on building the confidence and trust between the client and the nurse. Health care professionals who work in the South-Karelian region would also benefit from Russian language skills. In future, further study could focus on guidance for other immigrant groups.
|
|---|