Tradenomien työllistyminen tilintarkastusalalle

• Main Authors: Kukka, Henna, Inkala, Heli
• Other Authors: Oulun ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Oulun ammattikorkeakoulu 2015
• Subjects: tradenomi; tilintarkastus; HTM-tilintarkastaja; kyselytutkimus; tilintarkastusjärjestelmän uudistus; Taloushallinto; fi=Liiketalous; hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi; förvaltning och marknadsföring|en=Business Management; Administration and Marketing|; Liiketalouden tutkinto-ohjelma; Korkea; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/88539

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää pohjoissuomalaisten taloushallinnon tradenomiopiskelijoiden tietämystä, kiinnostusta ja mielipiteitä tilintarkastusalaa kohtaan. Lisäksi selvitetään pohjoissuomalaisten tilintarkastusta opettavien opettajien, tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen mielipiteitä tradenomien mahdollisuuksista työllistyä tilintarkastusalalle. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Suomen Tilintarkastajat ry. Opinnäytetyö on ajankohtainen, koska HTM-tilintarkastajien ikärakenne on korkea. Tästä johtuen on tärkeää selvittää, kuinka tradenomitaustaiset ja muut ilman yliopistotaustaa olevat henkilöt voisivat työllistyä paremmin tilintarkastajiksi. Opinnäytetyössä käytetään tapaus- eli case-tutkimusta ja tutkimus on laadullinen. Tutkimuksen tietoperustana käytetään lakeja, asetuksia ja muuta kirjallista materiaalia. Tietoperustassa kerrotaan tilintarkastusta säätelevästä lainsäädännöstä, tilintarkastajan tehtävistä ja velvollisuuksista sekä tilintarkastuksen ammattinimikkeistä. Työn empiirinen osuus koostuu neljästä kyselystä, niiden tuloksista ja yhteenvedoista. Opiskelijat kokivat tilintarkastusalan kiinnostavana, mutta kiinnostavuutta vähensi heikko tietämys alasta. Opiskelijoiden kiinnostusta tilintarkastusalaa kohtaan vähensi myös tietämättömyys, miten tilintarkastustehtäviin voisi työllistyä. Suurimpana esteenä tradenomin työllistymiselle tilintarkastusalalle nousi kyselyissä yliopisto-opiskelijoiden sekä yliopistotaustaisten suosiminen työnhaussa ja harjoittelupaikoissa. Lisäksi tilintarkastusalan harjoittelupaikkojen puute koettiin esteenä työllistyä tilitarkastustehtäviin. Esteenä nähtiin myös tradenomien oma mielipide koulutuksen riittämättömyydestä tilintarkastuksen tehtäviin. Tradenomi ei hakeudu tilintarkastusalalle, vaikka koulutus antaisi siihen valmiuden. Pohjois-Suomen tilintarkastajien ja oppilaitosten tulisi kehittää entisestään yhteistyötä erilaisten projektien, opinnäytetöiden ja harjoittelumahdollisuuksien kautta, jotta tradenomi voisi pitää tilintarkastusta uramahdollisuutena. Suomen Tilintarkastajat ry voisi helposti toimia oppilaitoksia ja yrityksiä yhdistävänä linkkinä. Tilintarkastusyhdistyksen, -yritysten ja oppilaitosten yhteistyön myötä tradenomin koulutuksen sisältö ja tunnettuus voisi lisääntyä ja tätä kautta myös tradenomin mahdollisuudet työllistyä tilintarkastusalalle paranisivat. Tilintarkastuksen uudistuksen myötä toimeksiantaja voisi teetättää uuden vastaavan tutkimuksen ja tarkastella onko tilintarkastuksen uudistus tuonut muutoksia tradenomien työllistymiseen tilintarkastusalalle. The purpose of this study is to examine the opinions, interest and level of knowledge on auditing sector among the Finance students in Bachelor of Business Administration (BBA) program in Northern Finland. We also aim at studying the opinions of auditing teachers, auditing professionals and auditing organizations on the employment possibilities of the BBAs in auditing sector. The thesis is topical at the moment because of the aging of HTM auditors. For this reason it is important to try to determine how BBAs and other new business professionals without university background could be employed by the auditing sector. The thesis was commissioned by Suomen Tilintarkastajat ry (Finnish Association of Auditors). The research approach in this thesis is qualitative, and the method is case study analysis. The theoretical framework is based on laws, regulations and other written material. The theoretical material includes legislation governing auditing in Finland as well as the duties and responsibilities of an auditor, and the use of professional titles. The empirical part of the study consists of the results and conclusions of four surveys. The BBA students felt that the accounting profession is interesting but the attractiveness was reduced by scarce knowledge about the auditing sector. Students’ interest in the auditing profession was also reduced by the lack of knowledge on how to be employed into the auditing sector. According to several surveys, the biggest obstacle of BBAs to be employed, is that the university students and persons with university background are favored over BBAs when companies are recruiting for work or internship. The lack of internship positions was also seen as an obstacle. Another obstacle was that the BBAs themselves thought that their education is insufficient for auditing tasks. Because of all this, BBAs do not seek employment in the auditing sector although their education would give the competence for it. In Northern Finland there is a need for the association for auditors and the educational institutions to develop cooperation through different projects as well as thesis and internship opportunities in order to promote the auditing sector as a career opportunity for BBAs. The association could operate as a connecting link between schools and companies. The cooperation between schools, companies and the association could increase the knowledge about the content of the BBA education. This would improve the employment prospects of BBAs in the auditing sector. After the reform of the auditing system in Finland, the commissioner of this study could commission a new study on this subject to determine if the reform has affected the employment prospects of BBAs in the auditing sector.