| Summary: | Lisääntynyt huumeiden käyttö viime vuosina on osaltaan johtanut siihen, että päihteitä käyttävien joukossa on myös raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä. Opinnäytetyön aiheena oli päihdeäidin kohtaamisen haasteet hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päihdeäidin kohtaamisen haasteita Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Tavoitteena oli tuoda lisää tietoa päihdeäidin kohtaamisesta ja hänen kanssaan työskentelystä, jotta päihdeäitien kanssa tehtävää työtä voidaan kehittää tulevaisuudessa esimerkiksi koulutuksia suunniteltaessa. Tutkimustehtävät tässä opinnäytetyössä olivat: 1) Millaisia tuntemuksia päihdeäidin kohtaaminen hoitajissa herättää? 2) Millaisia haasteita hoitajat voivat kokea kohdatessaan päihdeäidin? 3) Millaisia eri menetelmiä hoitajat käyttävät kohdatessaan päihdeäidin? 4) Mikä on työyhteisön ja koulutuksen merkitys päihdeäitien hoitotyössä? Opinnäytetyön teoriataustassa perehdyttiin päihteiden vaikutuksiin sikiössä/vastasyntyneessä, raskaana olevan naisen päihteiden käyttöön sekä kohtaamisen eri menetelmiin ja haasteisiin, joita kohtaamisessa voi ilmetä. Tässä opinnäytetyössä päihteillä käsitettiin vain huumausaineet aiheen rajaamisen vuoksi. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineiston käsittelyyn käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutki-musaineisto kerättiin informoidulla kyselymenetelmällä. Kyselylomake laadittiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Opinnäytetyön tutkimustuloksista selvisi, että päihdeäidin kohtaaminen herättää hoitajissa ristiriitaisia tunteita. Haasteiksi muodostuivat muun muassa hoitajan omat arvot, päihdeäidin hoitoon sitoutumattomuus ja epäyhte-näiset hoitolinjat. Hoitajien vastauksista ilmeni heidän käyttävän kohtaamisessa muun muassa hoitavan kohtaamisen ja motivoivan haastattelun menetelmiä. Hoitajat kokivat, ettei peruskoulutus anna riittävästi valmiuksia kohdata päihdeäiti. Sen sijaan työyhteisön kokemuksella ja tuella koettiin olevan kohtaamisessa suuri merkitys. Jatkotutkimusaiheita tälle opinnäytetyölle ovat työohjeen tuominen käytäntöön sekä selvittää, millaisena päih-deäidit itse hoidon kokevat. During the past years the increase in drug abuse has led to an increase in the number of pregnant women and families with children and even babies among the drug users. The subject of this thesis is the challenges of meeting drug-abusing mothers. The purpose was to study if the nursing staff in a healthcare unit in northern Finland had experienced challenges when meeting drug-abusing mothers and what these challenges were. The aim was to increase nurses’ competence to meet drug-abusing mothers. This thesis discusses the following research tasks: 1. What kind of emotions did meeting drug-abusing mothers arouse among nurses? 2. Did the nurses experience challenges when they met drug-abusing mothers? 3. What kind of methods did nurses use when meeting drug-abusing mothers? 4. What were the role of the work community and the role of education when treating drug-abusing mothers? The theoretical bases of this thesis discuss the effects of drugs on the fetus/newborn, drug abuse among pregnant women, and different methods to meet drug-abusing mothers and related challenges. This thesis focuses on drugs only excluding other substances. This thesis is a qualitative research, and the material was processed using the theoretical analysis of content. The research material was collected with a questionnaire in a work community in northern Finland. The questionnaire was based on previous theories and researches. According to the results of this thesis, nurses had conflicting emotions when meeting drug-abusing mothers. Nurses’ own value-bases, drug-abusing mothers’ non-compliance with care and inconsistent treatment guidelines were considered challenges. Good interaction, primary nursing and familiarity with drug-abusing mothers’ background were considered essential when meeting these mothers. Most nurses felt that their education hadn’t given them the necessary competence to meet drug-abusing mothers. Instead, the experience and support of the work community had a significant meaning. Future studies could focus on how existing guidelines could be introduced into practice and how drug-abusing mothers feel about the treatment that they receive.
|
|---|