Työhyvinvoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

• Main Authors: Lukka, Joel, Hankonen, Henri
• Other Authors: Oulun ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Oulun ammattikorkeakoulu 2014
• Subjects: työhyvinvointi; työkyky; johtaminen; kehittäminen; työhyvinvointijohtaminen; työterveystilinpäätös; kehittämiskalenteri; Johtaminen ja organisaatiot; fi=Liiketalous; hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi; förvaltning och marknadsföring|en=Business Management; Administration and Marketing|; Liiketalouden koulutusohjelma; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/82490

Opinnäytetyö tehtiin käsittelemään työhyvinvointia ja sen kehittämisestä saatavaa hyötyä kohdeyrityksessä. Toimeksiantajana on keskisuuri teollisuusalan yritys Pohjois-Suomesta. Kohdeyritykseen liittyvät tarkemmat tiedot on salattu. Tutkimus rajattiin koskemaan vain tuotannon työntekijöitä. Tavoitteena oli lisätä kohdeyrityksen työhyvinvointia sekä mahdollisesti vähentää sairauspoissaoloja. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eli case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisen aineiston analyysiä, teemahaastatteluina tehtyjä yksilöhaastatteluja ja ryhmähaastattelua. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin eri tavoin, jotta niiden pohjalta pystyttiin luomaan työhyvinvointiin liittyviä kehitysehdotuksia kohdeyritykselle. Kehitysehdotukset suunniteltiin niin, että niitä voi hyödyntää myös muissa yrityksissä. Työn tietoperustaan on kerätty monipuolisesti tietoa suomen- ja englanninkielisistä lähteistä, jotka koostuvat sekä kirjallisuudesta että Internet-aineistoista. Teoreettinen viitekehys sisältää osa-alueita työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin johtamisesta, työkyvyn ylläpidosta sekä työhyvinvoinnin vaikuttavuudesta tulokseen. Työssä käytetty teoriaosuus on kirjoitettu vetoketjumallin avulla, jossa työn teoriaosat sovitetaan yhteen käytännön tulosten kanssa, osa kerrallaan. Tutkimuksen avulla saatiin paljon tietoa työhyvinvoinnin kehittämiskohteista. Niiden pohjalta voidaan todeta, että erityisesti työkiertoa, viestimistä ja perehdyttämistä täytyy kehittää, sillä ne nousivat eniten esille haastateltujen työntekijöiden vastauksissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantajan kannattaa aloittaa työhyvinvoinnin kehittäminen kehittämiskalenterin avulla, joka on yhteenveto keskeisimmistä kehittämisehdotuksista. Työhyvinvoinnin vaikutuksia käytäntöön on hyvä seurata myös sen mittaamiseen kehitetyn kvantitatiivisen mallin avulla. The thesis deals with well-being at work and elaborates its benefits with regards to the target company. The client for the thesis is a medium-sized industrial company in Northern Finland. The research was limited to production workers. Detailed information relating of the target company has been withheld for security reasons. The aim was to increase the well-being of the target company and possibly reduce the amount of absenteeism due to illness. This study has been made as a qualitative case study. Research methods used were analysis of the statistical material, individual theme interviews and a group interview. Results of the interviews were analyzed with various emphasis in order to create detailed and relevant development suggestions for the target company. The improvement proposals were designed so that they can also be utilized by other companies. The well-rounded knowledge base was collected both from Finnish and English speaking published books and online materials. The theoretical framework consists of different areas of well-being at work, leading of well-being, maintaining the ability to work and the effectiveness of the outcome. The theory used in this work was written with a zipper model where the different sections of theory are bound together with the practical outcomes of the work. The research gave a lot of information of the different areas where well-being at work could be improved. From the basis of this research it can be stated that the improvement of the well-being at work should be started from job rotation as well as internal communication and familiarization, as they rose as the most frequent development areas in the interviews. As a conclusion is can be stated that the client should start to improve work well-being according to the development calendar, which is a summary of central development proposals. Effects of the improvements should be tracked according to the quantitative method developed for the above mentioned model.