Kalixin siltahanke: Kotelopalkkisillan kunnon tutkiminen sekä rakennemallin muodostaminen

• Main Author: Roslöf, Maria
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: 2023
• Subjects: Rakennesuunnittelu; fi=Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka|sv=Byggnads- och samhällsteknik|en=Civil and Construction Engineering|; kantavuus; sillat; kuormitus; monitorointi; instrumentointi; FEM-ohjelmistot; Rakennustekniikan koulutusohjelma; Luleå
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/795835

Opinnäytetyö on osa suurempaa yhteispohjoismaista NordFou Supercluster-kehityshanketta, jossa on mukana eri tahoja Suomesta ja Ruotsista. (LTU Luleå University of Technology -projekti). Kyseessä on Luulajan Yliopiston tutkimusryhmän vetämä hanke, missä tutkitaan Ruotsin Kalixissa sijaitsevan jännitetyn kotelopalkkisillan käyttäytymistä uuden ja käytössä olevan teknologian avulla koekuormitustilanteessa. Vanhalle sillalle suoritettiin koekuormitus monitorointeineen sekä tehtiin materiaalinäytemittauksia betonista. Tavoite oli selvittää ikääntyneiden siltojen kantavuutta ja estimoida tulevaa elinikää sekä kartoittaa kunnostamisen mahdollisuuksia verrattuna uuden rakentamiseen. Tavoitteena oli tehdä tutkimusohjelma kantavuuden tutkimiselle koekuormituksen avulla ja arvioida uuden teknologian luotettavuutta mittauksissa. Pohjoismaissa on paljon ikääntyviä siltoja ja korjausvelka silloille kasvaa. Myös liikennekuormat ovat vuosien aikana kasvaneet ja siltojen kantavuuden tarkastelu on ajankohtaista. Tavoitteena opinnäytetyössä oli päästä tutkimaan sillan kunnonkartoitusprosessia ja sen kehittämistä sekä kantavuudenarviointikeinoja. Toinen tavoite oli päästä opettelemaan Lusas Bridge Plus -ohjelman käyttöä, mikä on siltapuolella käytetty elementtianalyysiohjelmisto, joka on myös käytössä Destian siltasuunnitteluyksikössä, jolle opinnäytetyö tehtiin. Opinnäytetyössä on käyty Kalixin tutkimusprosessin kuvauksen ohessa läpi siltojen kunnontutkimuskeinoja sekä koekuormittamista, mutta myös perehdytty rakennemallin tekemiseen Lusas:lla eniten tutkitusta jännevälistä. Teoriaosuudessa on myös kartoitettu siltojen kunnonkehitystä Suomessa sekä kuntoon vaikuttavia tekijöitä. Koska projekti jatkuu vielä, eivät kaikki lopputulokset ole olleet käytettävissä opinnäytetyön tekovaiheessa. Voidaan kuitenkin todeta, että lisävarmuutta siltojen kapasiteetin arvioinnista sekä uusista tutkimusmenetelmistä saatiin. Opinnäyteyön osalta lopputuloksena oli suomen kielelle yhteen kerättyä tietoa siltojen kantavuuden tutkimisesta sekä ...