| Summary: | Suomalaisessa urheilussa on vannottu vuosia kovan fyysisen kunnon ja teknisten taitojen nimeen. Näiden rinnalla huippusuoritus vaatii lisäksi henkisiä taitoja, joiden systemaattinen harjoittaminen tunnustetaan nykyisin tärkeäksi osaksi urheilijan suorituksenhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä. Tämä asettaa uusia haasteita valmennuskentälle. Käyttäjälähtöisesti luodut palvelut ovat myös nykypäivää. Yhteistyössä asiakkaan kanssa tuotetuilla palveluilla tavoitellaan myönteistä asiakaskokemusta ja ennen kaikkea pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kattavasti ja mielekkäästi. Tämän kehitystyön tavoitteena oli luoda Itä-Suomen Liikuntaopiston valmennuskeskukselle urheilijan toiveet, tarpeet ja resurssit huomioiva henkisen valmennuspalvelun toimintamalli. Erillisiä toimintaan liitettäviä tavoitteita olivat myös palvelun laadukkuuden, jatkuvuuden, jouhevan organisoinnin ja omavaraisuuden saavuttaminen. Kehitystyön työryhmä koostui Itä-Suomen Liikuntaopiston henkilökunnasta ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijajäsenestä. Työryhmä työskenteli prosessin aikana yhteistyössä alueen urheiluseurojen sekä urheilijoiden kanssa. Kehitystyön alkuvaiheessa kartoitettiin kyselyn avulla pohjois-karjalaisten yli 18-vuotiaiden SM- ja MM-tason urheilijoiden aiempia henkisen valmennuksen kokemuksia sekä toiveita, tarpeita ja resursseja tulevaisuudessa. Toimintamallin kehitystyön pilottivaiheeseen osallistui kolme urheilijaa. Heidän käyttäjäkokemuksiaan ja näkemyksiään selvitettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla toimintamallin rakenteen, monimuotoisuuden sekä laadukkaan ja johdonmukaisen toteutuksen näkökulmista. Haastatteluista kerätty aineisto jäsenneltiin sisällön analyysillä ja tuloksia hyödynnettiin toimintamallin kokonaisuuden viimeistelyssä sekä jatkotoimenpiteiden listaamisessa. Kehitystyön tuloksena rakentui urheilijalähtöinen toimintamalli, joka mahdollistaa tavoitteellisen ja organisoidun henkisen valmentautumisen urheilija-valmentaja paria unohtamatta. Urheilijat voivat hakeutua kolmiportaisen yksilövalmennuksen lisäksi myös urheilulajirajat rikkoviin ryhmävalmennustilanteisiin. Toimintamalliin on kirjattu lisäksi selkeät vastuualueet valmennuksen kokonaisorganisoinnin sekä yksilö- ja ryhmävalmennustilanteiden toteutuksen sektoreilla. Kehitystyön yhteenvetona voi todeta, että pohjois-karjalaiset kilpa- ja huippu-urheilijat sekä valmennuskentän eri toimijat mieltävät henkisen valmentautumisen tärkeäksi osaksi valmennuskokonaisuutta. Halukkuus ja tahto omien henkisten valmiuksien kehittämiseen ovat olemassa, mutta mahdollisuudet tietotaidon lisäämiseksi ovat vielä vähäiset. Nyt luotu toimintamalli vastaa kokemusten perusteella hyvin tähän tarpeeseen ja luo puitteet urheilijoiden henkisen valmennuspalvelun keskittymälle Joensuuhun. For years Finnish sports has been based on hard physical fitness and technical skills. Top physical performance also demands mental skills. Nowadays, systematic practicing of mental skills is acknowledged as an important part of comprehensive development of athlete´s performance control, which sets new demands for training. Services creat-ed from user´s perspective are also present-day. They pursue for positive customer ex-perience and try to answer customer´s needs as thoroughly as possible. The aim of this study is to create a training operating model for mental training service for the use of Eastern Finland Sports Institute´s training center. It takes into considera-tion the wishes, needs and resources of an athlete. Another goal set for the study is to achieve service quality, continuity, fluent organization and self-sufficiency. The team for developing process consisted of the staff of the Sports Institute and of a physical training expert. The team worked in cooperation with regional sport clubs and athletes. It made a survey for over 18-year-old Finnish championship and international level athletes from North Karelia. The survey enquired about their previous experienc-es of mental training and about their wishes, needs and resources in the future. Three athletes took part in the pilot phase of the developing process of the operating model. Their user experiences and views were studied from the perspective of structure, varie-ty, qualitative and consequential realization of the operating model using individual and group interviews. The collected material was analyzed and the results were utilized in finishing the entity of the operating model and in listing further actions. As a result of the developing process an athlete-oriented operating model was made up. It enables purposeful and organized mental training not forgetting the importance of athlete-trainer –relation. In addition to the three-stepped individual training the ath-letes can seek into group training situations that break the limits between different sports. The operating model determines clear spheres of responsibility in general or-ganizing and in realization of both individual and group training situations. As a summary, North Karelian competing and top-ranking athletes and different actors of the training area consider mental training as an important part of training entity. Willingness to develop one´s mental facilities exists, but the possibilities to enhance know-how are still minor. This operating model answers the needs well and provides a setting for a concentration of mental training service for athletes in Joensuu.
|
|---|