Kuusen taimien alkukehitys turvemaan pienaukoissa Etelä-Lapissa

• Main Author: Mäkelä, Hanna
• Other Authors: Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Lapin ammattikorkeakoulu 2014
• Subjects: luontainen uudistaminen; kuusi; metsänuudistus; pienaukkohakkuut; pienaukkohakkuu; turvemaa; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Metsätalous; Kay; Norway; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/73166

Suomessa on paljon metsätalouskäytössä olevaa turvemaata ja puutuotannon käytössä 514 miljoonaa kuutiota puuta. Turvemaille on kehittymässä runsaasti uudistuskypsiä metsiä. On hyvä tutkia erilaisia tapoja uudistaa näitä turvemaan metsiä, jotta uudistamiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Samalla voidaan miettiä ympäristön ja maiseman kannalta parhaita ja kannattavimpia uudistamistapoja. Opinnäytetyössäni selvitin, miten rehevän turvemaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin jäänyt kuusialikasvos elpyy ja lähtee kasvamaan sekä miten ovat lähteneet kehittymään uudet, pienaukkoihin hakkuun jälkeen syntyneet taimet. Tutkimus teh-tiin turvemaalla Pohjois-Suomessa Tervolan kunnassa, johon on hakattu erikokoisia pienaukkoja vuonna 2005. Mitattuja taimia 33 pienaukolta tuli yhteensä 172. Kuusen taimien kasvu parani, kun hakkuista oli kulunut viisi vuotta. Elpyminen oli parasta suurimmilla pienaukoilla, jotka olivat halkaisijaltaan 20 metriä. Taimien kasvu on selvästi hitaampaa kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa kuin pienaukoissa, joiden halkaisija on 15 tai 20 metriä. Taimien sijainnilla aukossa ei yksinään ole merkitystä taimien kasvuun, mutta aukon koolla ja taimen sijainnilla aukossa on merkitsevä yhteisvaikutus taimien kasvulle. Halkaisijaltaan 15-metrisessä aukossa taimet kasvavat keskellä aukkoa paremmin kuin aukon reunoissa. Halkaisijaltaan 20 metriä olevissa pienaukoissa taimet kasva-vat yhtä hyvin pienaukon keskellä ja reunoissa lukuun ottamatta eteläreunaa, jossa taimet kasvavat huonommin kuin muualla aukossa. Kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa taimet kasvavat kaikkialla hitaasti. Valon määrällä on merkitystä kuusen taimien elpymiseen ja pituuskasvun vauhdittumiseen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että pienaukon halkaisijan tulisi olla vähintään puuston valtapituuden mittainen eli tässä tutkimuksessa 20 metriä. Silloin taimet kasvavat paremmin lähes kaikkialla pienaukossa ja taimia on enemmän ja ne ovat parempikuntoisia kuin pienemmillä pienaukoilla kasvavat taimet. Avainsanat kuusi, luontainen uudistaminen, pienaukkohakkuu, turvemaa In Finland we have a lot of peatlands which are in forestry use. In peatlands there is 514 million cubic meters of wood growing for wood production. Plenty of peatland stands are soon approaching regeneration maturity. It is important to research different kinds of regeneration methods to help keep regeneration reasonably priced. Different kinds of regeneration methods also have an impact on the environment and landscape. When there is enough information of different kinds of regeneration methods, peatland stands can be regenerated in the best possible way from the point of view of the environment and the landscape. This study deals with Norway spruce undergrowth sapling recovery and growth, and the natural growth of Norway spruce seedlings after cuttings in small canopy openings in drained spruce mire stands in northern Finland in Tervola. In the experimental area different sized small canopy openings had been felled in 2005. There are 33 canopy openings and 172 saplings were measured from these openings. Five years after felling the growth of spruce saplings improved. In the biggest small canopy openings which had a diameter of 20 meters, spruce saplings growth was better than in smaller canopy openings. There was no difference in which part of the canopy openings the saplings were, but together the opening size and sapling growth place make a difference in sapling height growth. In the canopy openings which had a diameter of 15 meters, saplings grew better in the middle of the openings than on the side of the openings. In the openings, which had a diameter of 20 meter, sapling growth was the same all over the openings except in the southern part. In south part of openings saplings did not grow as well as in other parts. In the openings, which had a diameter of 10 meters, sapling growth in all parts of the openings was weaker than in bigger openings. The amount of visible radiation is an important factor for spruce sapling recovery and growth. The small canopy opening diameter should be at least the height of the dominant trees. In this study it means canopy openings which had a diameter of 20 meters. These size canopy openings saplings grow better almost everywhere in the opening than in smaller openings. There are also more saplings and they are in better condition than in smaller openings. Kay words canopy gaps, natural regeneration, peatlands, Picea abies