Omaishoitajien jaksaminen ja tuen tarve Etelä-Karjalan alueella

• Main Author: Koskimäki, Erja
• Other Authors: Saimaan ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Saimaan ammattikorkeakoulu 2013
• Subjects: omaishoito; jaksaminen; tuen tarve; fi=Sosiaali- ja terveysalan johtaminen|sv=Ledarskap inom social- och hälsovårdsbranschen|en=Management of Health and Welfare|; Terveyden edistämisen koulutusohjelma ylempi AMK; Satis; karelia*
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/70625

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien jaksamista ja tuen tarvetta Etelä-Karjalan alueella Kelan julkaiseman COPE-indeksin arviointimenetelmän avulla. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä alueen omaishoitotyön kehittämisessä. Tutkimus on osa Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektia Puhumalla puhtia - Tapaamalla tahtia 2012–2014. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka sisälsi COPE-indeksin kyselyosiot ja kaksi avointa lisäkysymystä. Aineisto kerättiin syksyllä 2012 ja keväällä 2013 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n omaishoitajien kohtaamispaikoissa ja hyvinvointiryhmissä. Sitä kerättiin myös puhelimitse ja postitse. Vastauksia saatiin 224. Aineisto analysoitiin SPSS 21 -ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysilla luokittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksen tulosten perusteella Etelä-Karjalan alueella asuvat omaishoitajat kokevat jaksamisen ja tuen tarpeensa kohtalaiseksi. Tilastollisia eroja omaishoitajien jaksamisessa ilmeni niiden omaishoitajien välillä, jotka saivat omaishoidon tukea ja niiden välillä, jotka eivät saaneet tukea sekä eri paikkakunnilla asuvien omaishoitajien välillä. Omaishoidon tukea saavilla oli enemmän vaikeuksia ylläpitää ystävyyssuhteitaan. Ne omaishoitajat, jotka eivät saa tukea, tarvitsevat enemmän tukea terveys- ja sosiaalipalvelujen edustajilta. Imatralaiset omaishoitajat kokevat muita etelä-karjalaisia omaishoitajia enemmän rasitusta roolissaan omaishoitajana. COPE-indeksi sopii omaishoidon parissa työskentelevien ammattilaisten ja omaishoitajien yhteistyövälineeksi. Sen avulla voidaan helposti selvittää omaishoitajien jaksamista ja tuen tarvetta. Tarvittaessa se auttaa työntekijää ohjaamaan omaishoitajan oikeanlaisen avun piiriin. Tämänkaltaisen arvionnin avulla omaishoitajien kuormittumista voidaan helpottaa ja vähentää tai voidaan miettiä parempia vaihtoehtoja omaishoidolle. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, kuinka paljon ja miten omaishoitokokemus ja sen määrä sekä kesto vaikuttavat omaishoitajan jaksamiseen ja tuen tarpeeseen. The purpose of this research was to explore the need for support and levels of coping among carers' taking care of family members in the home in the South Karelia area of Finland. This work was part of the South Karelia Association for Family Caregivers and Friend's Project, “Puhumalla puhtia-Tapaamalla tahtia 2012-2014” (A Meeting Place for Family Caregivers 2012-2014). The study was both quantitative and qualitative. The data were gathered using a COPE-index structured questionnaire sent to carers (N=224) ex-ploring the positive values and negative impact of caregiving. Data for this study were collected in autumn 2012 and spring 2013 from South Karelia's caregivers in meeting places, group events, and by personal calls. Data was analyzed with using the SPSS 21 program. Open questions were ana-lyzed using content analysis. Based on the findings of this study, carers in the area are generally satis-fied with the support received and with their coping skills. Statistical varia-tions were found among those carers receiving support and those without support, and those living in different parts of the large area. Those carers receiving support still found it difficult to maintain friendship relationships. Those not receiving support needed more help from the social and health care providers. Especially those in the city of Imatra reported more stress and need for support. The COPE index works well in evaluating the stress and coping needs of carers of family members and friends. It also helps the service providers to guide and support in the proper manner. Further research might be done to explore how the length and difficulty of the caregiving experience affect the coping and support needs of the carers.