| Summary: | Opinnäytetyössä käsitellään tutkimustuloksia, joiden avulla selvitettiin järviruo’on niitto-jen paikallisia vaikutuksia vedenlaatuun vesistössä. Tutkimusalueena toimi Liperin kun-nan alueella sijaitseva Heposelkä, jossa suoritettiin järviruo’on niittokokeiluja kolmella eri havaintopaikalla elokuussa 2013. Opinnäytetyö liittyy Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan JÄREÄ eli ”Järviruoko energiaksi ja vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa”-projektiin. Vuoden 2012 ja 2013 aikana tehtyjen Heposelän vedenlaatu-, pohjaeläin- sekä poh-jasedimenttitutkimusten mukaan vedenlaatu tutkimuksen havaintopaikoilla oli mesotrofisella tasolla ja pohjasedimentin tila oli huono. Vedenlaadussa ei havaittu suuria muu-toksia järviruo’on niittämisen seurauksena. Niittojen aikana pidettiin työaikakirjanpitoa niiton eri työvaiheisiin kuluvasta ajasta. Sen perusteella ruokomassan korjuuseen ja kuljettamiseen kuluva aika on noin kaksinker-tainen verrattuna niittoon kuluvaan aikaan. Lisäksi tutkittiin erilaisella kalustolla suoritettua nostotyötä vertaamalla niiden työtehokkuutta. Järviruo’on niittojen vaikutuksia vesistöjen veden laatuun ei vielä tunneta kovin hyvin. Lisätutkimuksien tekeminen auttaisi selvittämään kokonaisvaltaisesti niittojen tuoman hyödyn vedenlaadulle. Tämän selvityksen myötä järviruo’on niittäminen voisi yleistyä Suomessa, joka taas loisi paikallisesti uusia työpaikkoja sekä yrityksiä alalle. This thesis deals with research results to help solving local effects of water quality of mowing the common reed (Phragmites Australis) in water system. The research area in this thesis was Lake Heposelkä in Liperi, in which common reed was test cut in three various observation points in October 2013. Thesis is part of the project “The Common Reed to Energy and Improving Water Quality in North Karelia” and it is coordinated by Finnish Environment Institute. During 2012 and 2013 water quality, benthic fauna, and bottom sediment research was done. The research showed that the water quality on observation points is on meso-trophic level and the bottom sediment quality is on bad level. No large changes on water quality were detected as a result of cutting the common reed. During the mowing, working time recording were held to catch the time spend on differ-ent working phases during mowing. Harvesting and transporting the reed mass takes about two times longer than the time spent on cutting. Furthermore, research was done between different stock performed lifting tasks by comparing their working efficiency. Effects of water quality by cutting the common reed on water systems are not yet very well known. Further research would help to clear up a comprehensive benefit for water quality brought on by mowing. With this statement mowing the common reed could be-come more common in Finland, and eventually create new jobs and enterprises on the local industry.
|
|---|