Koillis- ja Luoteisväylän käyttö vuonna 2030

• Main Author: Järvelä, Esa
• Other Authors: Oulun seudun ammattikorkeakoulu
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2013
• Subjects: Luoteisväylä; kauppamerenkulku; Koillisväylä; tulevaisuus; arktinen merenkulku; ilmastonmuutos; merikuljetus; Pohjoinen merireitti; fi=Konetekniikka|sv=Maskinteknik|en=Mechanical Engineering|; Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma; Osan; Arktis*
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/67376

Työn taustana on ilmastomuutoksen aiheuttama arktisen alueen oletettu jatkuva lämpötilannousu, joka saattaisi mahdollistaa Koillis- ja Luoteisväylän käytön merikuljetuksiin tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Päätavoitteena oli muodostaa kaksi skenaariota väylien käytöstä sekä vaikutuksista logistisiin virtoihin vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla. Skenaariot muodostettiin väylien historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden kehityssuuntien arvioiden sekä niistä tehtyjen johtopäätösten pohjalta. Koillisväylän käyttöön näyttäisi merkittävimmin vaikuttavan Kiinan bruttokansantuotteen aleneva kasvu, jolla on energia- ja raaka-ainehyödykkeiden hintaan laskeva vaikutus. Sillä on suora vaikutus Venäjän arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisen kannattavuuteen ja sitä kautta Koillisväylän käyttöön liittyviin investointeihin sekä kaupallisten kuljetusten määriin. Luoteisväylää lähtökohtiin verrattaessa ilmastonmuutoksella voi olla suurempi vaikutus Luoteisväylän käyttöön Kanadan arktisella rannikko- ja saaristoalueella, sillä ilmastonmuutos mahdollisesti jopa hankaloittaa jäätilannetta alueella. Toinen merkittävä tekijä on, löytyykö investointihalukkuutta Luoteisväylän käytön edellytysten kehittämiseen. Koillisväylän kokonaisrahtimäärä skenaarioiden perusteella vuonna 2030 olisi 36,5–51,0 miljoonaa tonnia. Venäjän talouden kannalta tärkein liikennereitti olisi Koillisväylän itäinen osa luonnonvarojen Aasiaan viennin vuoksi näistä merkittävimpänä LNG-kuljetukset Kiinaan. Koillisväylän läntisen osan kuljetusmäärät ovat kasvaneet vähemmän kuin itäisen osan. Läpikulkuliikenteessä merkittävimmiksi toimijoiksi nousisivat kiinalaiset varustamot. Vaihtoehtoisiin reitteihin verrattuna ei väylillä ole vielä vuonna 2030 merkittävää vaikutusta kaupalliseen meriliikenteeseen, mutta arktisen alueen taloudelliseen kehitykseen erityisesti Koillisväylällä on korvaamaton merkitys. Tätä opinnäytetyötä suomalaiset vientiyritykset voisivat käyttää pohjana Koillisväylän hyödynnettävyyden selvittämiseen tulevaisuudessa yritysten strategian ...