Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla
Viidennes Suomen lampaista sijaitsee Lapissa ja ne tuottavat keskimäärin 20 000 kiloa villaa, josta jatkojalostetaan noin 12 000 kiloa vuodessa. Suurin osa tuotetusta villasta tuhotaan, myös hyvälaatuinen villa, johtuen nykyisten kehräämöiden sijainnista Etelä-Suomessa. Villan lähettäminen kehräämöi...
Main Authors: | , |
---|---|
Other Authors: | , |
Format: | Other/Unknown Material |
Language: | Finnish |
Published: |
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
2013
|
Subjects: | |
Online Access: | http://www.theseus.fi/handle/10024/67119 |
id |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/67119 |
---|---|
record_format |
openpolar |
institution |
Open Polar |
collection |
Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) |
op_collection_id |
fttheseus |
language |
Finnish |
topic |
kannattavuus rahoitus investointilaskelmat tunnusluvut villa jatkojalostus Liiketalous fi=Liiketalous hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi förvaltning och marknadsföring|en=Business Management Administration and Marketing| Liiketalouden koulutusohjelma |
spellingShingle |
kannattavuus rahoitus investointilaskelmat tunnusluvut villa jatkojalostus Liiketalous fi=Liiketalous hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi förvaltning och marknadsföring|en=Business Management Administration and Marketing| Liiketalouden koulutusohjelma Ehtonen, Katja Moilanen, Henna Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
topic_facet |
kannattavuus rahoitus investointilaskelmat tunnusluvut villa jatkojalostus Liiketalous fi=Liiketalous hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi förvaltning och marknadsföring|en=Business Management Administration and Marketing| Liiketalouden koulutusohjelma |
description |
Viidennes Suomen lampaista sijaitsee Lapissa ja ne tuottavat keskimäärin 20 000 kiloa villaa, josta jatkojalostetaan noin 12 000 kiloa vuodessa. Suurin osa tuotetusta villasta tuhotaan, myös hyvälaatuinen villa, johtuen nykyisten kehräämöiden sijainnista Etelä-Suomessa. Villan lähettäminen kehräämöille on kallista ja vie usein villasta saatavan tulon. Villan jatkojalostamon perustaminen Lappiin lisäisi villan hyödyntämistä ja tuloja. Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia perustettavan villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuutta Lapissa tuotetulla lampaan villalla. Teoreettinen viitekehys perustui kirjallisuuteen kannattavuudesta, rahoituksesta, investoinneista sekä villan jalostuksesta. Tutkimuksen pohjatietona käytettiin lampaan villan ja nahan hyödyntäminen Lapissa (VILNA) -hankkeen loppuraporttia. Hanke toteutettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuosina 2011 - 2012. Lisäksi hyödynnettiin hankkeen yhteydessä tehtyä Lampaan villan käsittelyyn käytettäviä koneita ja laitteita - raporttia. Tutkimusongelmana oli selvittää jatkojalostamon toiminnan kannattavuus vuotuisella 12 000 kilon villan määrällä. Opinnäytetyössä selvitimme lampaanvillan jalostusprosessin sekä laskimme jalostustoimintaa varten hankittavien koneiden ja laitteiden investointikustannukset. Teimme aloittavan yrityksen rahoituslaskelman ja kannattavuuslaskelmat. Lisäksi selvitimme rahan hintaa, kannattavuuden käsitettä ja tunnuslukuja. Opinnäytetyön empiirinen osa on kirjoitettu laskelmista saatujen tulosten pohjalta. Perusteet laskelmille saatiin VILNA -hankkeen tuloksista sekä suorittamistamme selvityksistä. Laskelmien perusteella selvitimme perustettavan yrityksen kannattavuuden. Laskelmien ja tunnuslukujen perusteella villakeskuksen liiketoiminnan tulos on ensimmäisestä vuodesta lähtien hyvä ja yrityksen perustaminen on kannattavaa ja tuottavaa. Kaikilla investointimenetelmillä laskettuna investointi on kannattava. The general aim of this thesis was to find out if wool production and processing of wool into products would make profit for entrepreneurs in the Lapland area. One fifth of Finland’s sheep are farmed in Lapland and they produce approximately 20 000 kilos of wool per year. Most of the wool goes to waste because it is not profitable to send it to spinning mills in southern Finland. Even the good quality wool is not processed because processing it is not profitable for the sheep farmers. Establishing a wool processing plant in Lapland could give farmers an opportunity to benefit from the wool of their sheep and add to their income. The theoretical framework in this research is based on literature discussing profitability, financing and investments from the point of view of establishing a wool processing plant in Lapland. The theoretical background draws on the results of a pre-survey project called Vilna. This survey was executed by Rovaniemi University of Applied Sciences in 2011 and 2012. This survey studied the utilization of sheep wool and skin products. This project also studied and delivered a report on the machinery that was used in wool manufacturing. The research problem was to find out if it is profitable to establish a plant in Lapland for processing about 12 000 kilos of Lappish wool. In this thesis we found out how wool could be processed, in addition to which we calculated how much the machinery would cost. We clarified the financing options and calculated how much it would take to establish a business. Moreover, we made the necessary investment calculations. This thesis also clarifies the price of money, concept of profitability and its ratios. The empirical part of the thesis was compiled by using the Vilna project’s survey results. We calculated a budget for the first fiscal year of the business and made financial and profitability plans for two years. We calculated capital investment estimations. With these calculations a small entrepreneur acquired a vision of what kind of profit could be expected when starting the business. The results show that the wool processing plant is profitable according to the calculations and ratios. The investment calculation shows that investment is profitable in all investment methods. |
author2 |
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu |
format |
Other/Unknown Material |
author |
Ehtonen, Katja Moilanen, Henna |
author_facet |
Ehtonen, Katja Moilanen, Henna |
author_sort |
Ehtonen, Katja |
title |
Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
title_short |
Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
title_full |
Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
title_fullStr |
Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
title_full_unstemmed |
Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla |
title_sort |
villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : lapin lampaanvillalla |
publisher |
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu |
publishDate |
2013 |
url |
http://www.theseus.fi/handle/10024/67119 |
long_lat |
ENVELOPE(26.159,26.159,66.392,66.392) |
geographic |
Rovaniemi |
geographic_facet |
Rovaniemi |
genre |
Rovaniemi Lapland |
genre_facet |
Rovaniemi Lapland |
op_relation |
URN:NBN:fi:amk-2013120319587 http://www.theseus.fi/handle/10024/67119 10024/346 |
op_rights |
All rights reserved |
_version_ |
1766179921073274880 |
spelling |
fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/67119 2023-05-15T18:07:42+02:00 Villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuus : Lapin lampaanvillalla Ehtonen, Katja Moilanen, Henna Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu 2013 http://www.theseus.fi/handle/10024/67119 fi fin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu URN:NBN:fi:amk-2013120319587 http://www.theseus.fi/handle/10024/67119 10024/346 All rights reserved kannattavuus rahoitus investointilaskelmat tunnusluvut villa jatkojalostus Liiketalous fi=Liiketalous hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi förvaltning och marknadsföring|en=Business Management Administration and Marketing| Liiketalouden koulutusohjelma fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| 2013 fttheseus 2021-08-17T06:37:51Z Viidennes Suomen lampaista sijaitsee Lapissa ja ne tuottavat keskimäärin 20 000 kiloa villaa, josta jatkojalostetaan noin 12 000 kiloa vuodessa. Suurin osa tuotetusta villasta tuhotaan, myös hyvälaatuinen villa, johtuen nykyisten kehräämöiden sijainnista Etelä-Suomessa. Villan lähettäminen kehräämöille on kallista ja vie usein villasta saatavan tulon. Villan jatkojalostamon perustaminen Lappiin lisäisi villan hyödyntämistä ja tuloja. Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia perustettavan villan jatkojalostuslaitoksen kannattavuutta Lapissa tuotetulla lampaan villalla. Teoreettinen viitekehys perustui kirjallisuuteen kannattavuudesta, rahoituksesta, investoinneista sekä villan jalostuksesta. Tutkimuksen pohjatietona käytettiin lampaan villan ja nahan hyödyntäminen Lapissa (VILNA) -hankkeen loppuraporttia. Hanke toteutettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuosina 2011 - 2012. Lisäksi hyödynnettiin hankkeen yhteydessä tehtyä Lampaan villan käsittelyyn käytettäviä koneita ja laitteita - raporttia. Tutkimusongelmana oli selvittää jatkojalostamon toiminnan kannattavuus vuotuisella 12 000 kilon villan määrällä. Opinnäytetyössä selvitimme lampaanvillan jalostusprosessin sekä laskimme jalostustoimintaa varten hankittavien koneiden ja laitteiden investointikustannukset. Teimme aloittavan yrityksen rahoituslaskelman ja kannattavuuslaskelmat. Lisäksi selvitimme rahan hintaa, kannattavuuden käsitettä ja tunnuslukuja. Opinnäytetyön empiirinen osa on kirjoitettu laskelmista saatujen tulosten pohjalta. Perusteet laskelmille saatiin VILNA -hankkeen tuloksista sekä suorittamistamme selvityksistä. Laskelmien perusteella selvitimme perustettavan yrityksen kannattavuuden. Laskelmien ja tunnuslukujen perusteella villakeskuksen liiketoiminnan tulos on ensimmäisestä vuodesta lähtien hyvä ja yrityksen perustaminen on kannattavaa ja tuottavaa. Kaikilla investointimenetelmillä laskettuna investointi on kannattava. The general aim of this thesis was to find out if wool production and processing of wool into products would make profit for entrepreneurs in the Lapland area. One fifth of Finland’s sheep are farmed in Lapland and they produce approximately 20 000 kilos of wool per year. Most of the wool goes to waste because it is not profitable to send it to spinning mills in southern Finland. Even the good quality wool is not processed because processing it is not profitable for the sheep farmers. Establishing a wool processing plant in Lapland could give farmers an opportunity to benefit from the wool of their sheep and add to their income. The theoretical framework in this research is based on literature discussing profitability, financing and investments from the point of view of establishing a wool processing plant in Lapland. The theoretical background draws on the results of a pre-survey project called Vilna. This survey was executed by Rovaniemi University of Applied Sciences in 2011 and 2012. This survey studied the utilization of sheep wool and skin products. This project also studied and delivered a report on the machinery that was used in wool manufacturing. The research problem was to find out if it is profitable to establish a plant in Lapland for processing about 12 000 kilos of Lappish wool. In this thesis we found out how wool could be processed, in addition to which we calculated how much the machinery would cost. We clarified the financing options and calculated how much it would take to establish a business. Moreover, we made the necessary investment calculations. This thesis also clarifies the price of money, concept of profitability and its ratios. The empirical part of the thesis was compiled by using the Vilna project’s survey results. We calculated a budget for the first fiscal year of the business and made financial and profitability plans for two years. We calculated capital investment estimations. With these calculations a small entrepreneur acquired a vision of what kind of profit could be expected when starting the business. The results show that the wool processing plant is profitable according to the calculations and ratios. The investment calculation shows that investment is profitable in all investment methods. Other/Unknown Material Rovaniemi Lapland Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) Rovaniemi ENVELOPE(26.159,26.159,66.392,66.392) |