| Summary: | Maahanmuuton myötä Suomi kansainvälistyy ja lain mukaan maahanmuuttajat täytyy huomioida palveluja järjestettäessä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäjänkieliset ja heistä iso osa asuu kunnissa Itärajan tuntumassa. Pohjois-Karjalaan venäjänkieliset tuovat työpaikkoja ja yhteyksiä Venäjälle kehitetään jatkuvasti. Tämä tutkimus tehtiin toimeksiantona Joensuun seutukirjastolle ja sen tarkoitus on selvittää mitä mieltä kirjaston venäjänkieliset asiakkaat ovat kirjastojen palveluista ja kuinka niitä voidaan kehittää. Tutkimusmenetelminä käytettiin asiakkaiden kirjastonkäyttötottumuksia ja mielipiteitä kartoittavaa kyselyä sekä haastatteluja. Kysely oli käännetty venäjäksi, mutta haastattelut suoritettiin suomeksi. Tutkimuksessa saatiin selville, että lähes kaikki vastaajat käyttivät suomea asioidessaan kirjastossa, mutta lainasivat pääasiassa venäjänkielistä aineistoa. Venäjänkieliset asiakkaat lainasivat enimmäkseen kaunokirjallisuutta ja lasten aineistoa. Kyselyn perusteella kirjastoon toivotaan lisää venäläisten kirjailijoiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta sekä venäjänkielistä käännöskirjallisuutta. Venäjänkieliset asiakkaat olivat melko tyytyväisiä kirjaston tiedotukseen ja venäjänkieliseen kokoelmaan, mutta myös eriäviä mielipiteitä löytyi. Suurin osa vastaajista halusi venäjänkielisiä tapahtumia kirjastoon. Haastateltavien mukaan venäjänkielistä aineistoa ja tiedotusta kirjastossa voisi lisätä, koska venäjänkielisiä on niin paljon Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Finland is becoming more and more international due to the increasing immigration. According to Finnish law, the needs of the immigrant patrons must be taken into consideration when providing services. Nowadays the immigrants who speak Russian form the biggest immigrant group in Finland. A great number of them live in the municipalities near the Eastern border. To North Karelia the contacts with Russia are important because they bring jobs to the area. This thesis concentrates on studying what the Russian-speaking patrons think of Joensuu Regional Library and how the services could be improved in their opinion. The study was made by using a customer survey and theme interviews as research methods. The patrons were asked about their library using habits and opinions of the library services. The customer survey was translated into Russian but the interviews were conducted in Finnish. The results of the study indicate that almost all of the patrons spoke Finnish when using the library services but they mostly borrowed material in Russian. The Russian-speaking patrons often borrowed fiction and children’s books. They would also like to have more books in Russian by Russian and foreign authors. The survey shows that the patrons were quite satisfied both with the way the library informs its patrons and with the Russian collection. There were, however, some dissenting opinions. Most of the patrons who participated in the survey wished for library events in Russian. According to the interviews Russian should be used more in the library because there are so many Russian immigrants in Finland and North Karelia.
|
|---|