Tekstilähtöisesti ja kamarimusiikillisesti, mutta tunteikkaan rosoisesti : Johannes-passio ja sen ilmaisulliset haasteet Johann Sebastian Bachin muun sävellystuotannon ja barokkimusiikin yleisten ihanteiden valossa

• Main Author: Heikkilä, Olli
• Other Authors: Oulun seudun ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2013
• Subjects: taidemusiikki; aikakaudet; tyylikaudet; barokki; ilmaisu; tempo; esiintyminen; artikulaatio; musiikillinen ilmaisu; esityskäytäntö; Bach; Johannes-passio; Muusikon suuntautumisvaihtoehto; fi=Esittävä taide ja musiikki|sv=Scenkonst och musik|en=Performance art and music|; Musiikin koulutusohjelma; Haparanda; Laaja; Pinnacle; Sion
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/63798

Länsimaisen musiikin historiassa barokin tyylikauden katsotaan sijoittuvan ajanjaksolle 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin. Barokin ihanteille keskeistä oli affektioppi eli pyrkimys tunteiden ilmaisemiseen ja koskettavuuteen. Barokkimusiikille ominaista on puheenomaisuus, tekstilähtöisyys ja tanssillisuus. Barokin aikana taidemusiikissa siirryttiin polyfoniasta ja modaalisuudesta kohti homofoniaa ja duuri-molli -tonaliteettia. Barokkimusiikkia harjoittaessa on hyvä tiedostaa aikakaudelle tyypilliset yleiset ihanteet ja mieltymykset. Lisäksi on tunnettava barokille ominaiset sävellystekniikat ja muotorakenteet sekä perehdyttävä niin traditioon kuin tutkimukseenkin perustuviin barokkimusiikin esittämiskäytäntöihin. Barokki-ilmaisussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti tempojen valintaan, rytmiseen käsittelyyn, fraseeraukseen, artikulaatioon ja koristeluun. Keski-Saksassa vaikuttaneen Johann Sebastian Bachin (1685–1750) sävellystuotanto edustaa sekä tyylillisesti että laadullisesti barokkimusiikin huipentumaa. Erityisesti hänen kirkkomusiikkiteoksensa ovat määrän ja tyylillisen rikkauden puolesta poikkeuksellisen vaikuttava kokonaisuus. Yksi hänen suurimuotoisista hengellisistä vokaaliteoksistaan on pitkäperjantai-iltana 1724 Leipzigin Pyhän Nikolain kirkossa kantaesitetty Johannes-passio (BWV 245). Teos edustaa keskiajalta barokkiin kukoistaneen passioperinteen huippua. Bach yhdistää Johannes-passiossa niin hengellisen kuin maallisenkin sävelkielensä parhaat piirteet Jeesuksen kärsimyshistoriasta kertovan evankeliumitekstin kanssa järisyttävän puhuttelevaksi kokonaisuudeksi. Opinnäytetyössäni tarkastelen Johannes-passiota ja sen ilmaisullisia haasteita Bachin muun sävellystuotannon sekä barokkimusiikin yleisten ihanteiden valossa. Johannes-passion eri osat – resitatiivit, kuorot, aariat ja koraalit – vaativat musiikillisen ilmaisun puolesta yksityiskohtaista rakenteellista, sävellysteknistä ja tekstilähtöistä tarkastelua sekä esitystradition tuntemusta. Suurin osa aarioista ja laajamuotoisemmista kuoro-osista pohjautuu kolmijakoisiin barokkitansseihin, resitatiivit ja turba-kuorot edustavat ekspressiivisen musiikillisen retoriikan huippua, ja koraalit yksinkertaisessa poljennossaan mutta harmonisessa rikkaudessaan peilaavat protestanttisen virsilauluperinnettä. Bachin Johannes-passio esitettiin Oulussa ja Haaparannassa hiljaisella viikolla 2013. Passiota oli toteuttamassa poikkeuksellisen laaja esiintyjäjoukko. Harjoitusprosessissa paneuduttiin erityisesti musiikillisen ilmaisun keinoihin sekä kokonaisuuden muotoiluun. Esitykset olivat vaikuttavia ja musiikillisesti onnistuneita. Kehitettävää jäi projektin koordinoinnin ja kuoron harjoittelujakson aikataulutuksen suhteen. In the history of Western art music the Baroque era is considered to extend from the beginning of the 17th century to the middle of the 18th century. The central ideal of the Baroque era is to cause an effect, or to express emotions and resonate with people. Baroque music tends to be very speech like, text-based and with dance-style. During the Baroque period music developed from polyphony and modality to homophony and major-minor tonality. When Baroque music is rehearsed it is important to be conscious of the universal ideals and preferences of the era. Then it is necessary to be acquainted with the typical composition techniques and form structures and to familiarize oneself with the research and tradition-based performing customs of Baroque music. When expressing Baroque music it is important to consider choosing the right tempos, rhythmic design, phrasing, articulation and ornamentation. The composition literature of Johann Sebastian Bach (1685–1750), who influenced in Central Germany, signifies both stylistically and qualitatively the culmination of Baroque music. Especially the amount and stylistic richness of his church music is an uncommonly impressing whole. One of his large-scale religious vocal works is St. John Passion (BWV 245), premiered on Good Fri-day evening in 1724 at Leipzig St. Nikolai Church. The work represents the pinnacle of the pas-sion tradition flourishing from the Middle Ages to the Baroque era. In the St. John Passion Bach merges the best characteristics of his musical language – both religious and secular – and the gospel telling of the suffering history of Jesus Christ into a world-shaking and touching unity. In this thesis the St. John Passion and its expressional challenges are examined in the light of Bach’s other compositions and the general ideals of Baroque music. Different movements of the St. John Passion, recitatives, choirs, arias and chorales, require, on the account of musical expression, detailed structural, compositional, and text-based analysis and knowledge of the performing tradition. Most of the arias and larger choir-movements are based on three-part Baroque dances, the recitatives and turba-choirs represent the top of expressive musical rhetoric, and the chorales, even they have a simple beat but rich harmonies, reflect the traditions of the Protestant chant. Bach’s St. John Passion was performed in Oulu, Finland, and Haparanda, Sweden, during Eastertide 2013. The passion was carried out by an unusual large line-up. During the rehearsal process the ways of musical expression and the design of the wholeness were especially set in focus. The performances were powerful and musically successful. Orchestrating the project and scheduling the choir’s rehearsing period could be developed in the future.