| Summary: | This thesis was written to acquire more information about the harbour porpoises (Phocoena phocoena L.) of Skjálfandi Bay and of whole Iceland. Not much is known about the harbour porpoises in Iceland because it is very challenging to study them in the wild due to their small size and shy behavior. The baleen whales and bigger toothed whales are very important for tourism and it is also much easier to study them in the wild because of their bigger size and curious behaviour. Therefore, much more is known about them than their smaller cousins, the porpoises. This is the case also at Skjálfandi Bay in Húsavík where whale watching tourism is constantly increasing while professional fishing continues to stay viable. Every year thousands of harbour porpoises are drown in fishing nets all over their distribution area. The harbour porpoises also drown in fishing nets in Iceland and Skjálfandi Bay. This is unfortunate but at the same time gives a great chance to study these animals and gain more knowledge about the species. The harbour porpoises dissected in this study were by-caught in lump sucker (Cyclopterus lumpus) gillnets by professional fishermen at Skjálfandi Bay during spring 2011 and 2012. There were 23 carcasses from 2011 and five from 2012. This thesis studies the general condition of the animals and the consistence of their diet at the time of death by looking at their stomach contents, total length and weight, gender and stage of maturity. The sample consisted of both females and males as well as immature and mature animals. In the stomachs there were otoliths of nine different fish species. In 2011 most of the otoliths in the stomachs were from capelin (Mallotus villosus) but in 2012 the greatest number of otoliths was of Atlantic cod (Gadus morhua). In addition, there were a lot of capelin eggs and small unidentified crustaceans in the stomachs. It is difficult to draw valid conclusions because of the limited sample size, annual differences, missing information and sometimes inadequate measurements. It is possible to say though, judging by the results, that in the spring time during these two years the porpoises in Skjálfandi Bay used mostly capelin and in 2012 also Atlantic cod and small crustaceans as their prey. Työ lähti liikkeelle tarpeesta saada enemmän tietoa Skjálfandin lahden ja samalla koko Islannin pyöriäisistä (Phocoena phocoena L.). Islannin pyöriäisistä ei tiedetä paljoa, sillä niiden elävänä tutkiminen on haasteellista eläinten pienen koon ja aran luonteen takia. Suuremmat valaat ovat tärkeitä turismille ja niitä on paljon helpompi tarkkailla luonnossa, joten niistä tiedetään paljon enemmän, kuin pienistä serkuistaan pyöriäisistä. Näin on myös Skjálfandin lahdella Húsavíkissa, jossa valassafariturismi ovat jatkuvassa kasvussa. Tuhansia pyöriäisiä hukkuu vuosittain kalastajien verkkoihin joka puolella niiden levinneisyysaluetta, myös Islannissa ja Skjálfandin lahdella. Tämä on valitettavaa, mutta antaa myös mahdollisuuden tutkia näitä eläimiä ja saada lisää tietämystä lajista. Tässä opinnäytetyössä on käytetty aineistona Húsavíkin ammattikalastajien rasvakalapyynnin (Cyclopterus lumpus) yhteydessä verkkoihin vuosina 2011 ja 2012 kuolleiden pyöriäisten ruumiinavaustuloksia. Ruhoja saatiin 23 vuonna 2011 ja viisi vuonna 2012. Työssäni halusin selvittää pyöriäisten sukupuolijakaumaa ja sukukypsyysastetta verrattuna kokonaispituuteen ja -painoon sekä ravinnon koostumusta. Mahoista löytyi yhdeksän eri kalalajin otoliitteja, joista suurin osa vuonna 2012 oli villakuoretta (Mallotus villosus) ja vuonna 2011 turskaa (Gadus morhua). Lisäksi löytyi suuri määrä villakuoreen munia ja jonkin verran pieniä äyriäisiä. Pätevien johtopäätöksien tekeminen on hankalaa aineiston pienuuden, vuosien erilaisuuden sekä puutteellisten tietojen ja mittausten johdosta. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kyseisinä vuosina kevätaikana Skjálfandin lahden pyöriäset käyttivät ravinnokseen enimmäkseen villakuoretta ja keväällä 2012 myös turskaa sekä jossain määrin pieniä äyriäisiä.
|
|---|