Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu

Opinnäytetyön aiheena oli kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ja valtion virka- ja työehtosopimuksen vertailu. Työlainsäädäntö koostuu työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta eli työsuhdetta sääntelevistä normeista. Opinnäytetyössä käytiin läpi lyhyesti työelämää koskevia keskeisiä nor...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kylliäinen, Jaana
Other Authors: Saimaan ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Saimaan ammattikorkeakoulu 2009
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/6207
id fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/6207
record_format openpolar
institution Open Polar
collection Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences)
op_collection_id fttheseus
language Finnish
topic Työlainsäädäntö
työsopimus
työehtosopimus
yleinen virka- ja työehtosopimus
Oikeustradenomi
fi=Liiketalous
hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi
förvaltning och marknadsföring|en=Business Management
Administration and Marketing|
Liiketalouden koulutusohjelma
spellingShingle Työlainsäädäntö
työsopimus
työehtosopimus
yleinen virka- ja työehtosopimus
Oikeustradenomi
fi=Liiketalous
hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi
förvaltning och marknadsföring|en=Business Management
Administration and Marketing|
Liiketalouden koulutusohjelma
Kylliäinen, Jaana
Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
topic_facet Työlainsäädäntö
työsopimus
työehtosopimus
yleinen virka- ja työehtosopimus
Oikeustradenomi
fi=Liiketalous
hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi
förvaltning och marknadsföring|en=Business Management
Administration and Marketing|
Liiketalouden koulutusohjelma
description Opinnäytetyön aiheena oli kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ja valtion virka- ja työehtosopimuksen vertailu. Työlainsäädäntö koostuu työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta eli työsuhdetta sääntelevistä normeista. Opinnäytetyössä käytiin läpi lyhyesti työelämää koskevia keskeisiä normeja. Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa määräytyvät työoikeudellisen lainsäädännön mukaan. Yksittäisen työsuhteen ehdot voivat käytännössä määräytyä usean eri normilähteen, kuten lainsäännöksen, työehtosopimuksen, työsopimuksen tai muun työpaikalla tehdyn sopimuksen mukaan. Kussakin tapauksessa sovellettava normi määräytyy laissa säädetyn etusijajärjestyksen mukaan. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Menetelmänä oli kuvaileva tutkimus, jossa vertailtiin työehtosopimuksia keskenään suhteessa kyseessä olevaan lain kohtaan. Suomen kesäyliopistojen (21 kpl) rehtoreille lähetettiin kysely, johon rehtorit saivat vastata nimettömästi. Kyselyyn vastasi 14 kesäyliopiston rehtorit. Vastauksista näkyi, että valtion virka- ja työehtosopimus ei ole käytössä muualla kuin Lappeenrannan yksikössä. Ne kesäyliopistot (7 kpl), jotka vastasivat käyttävänsä kunnallista virka- ja työehtosopimusta, ilmoittivat myös, että niiden ylläpitäjänä toimivat kuntayhtymät, jolloin myös kyseisen työehtosopimuksen käyttö on perusteltua. Osa kesäyliopistoista (6 kpl) ilmoitti käyttävänsä yksityisen opetusalan työehtosopimusta. Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoihin, kuukausipalkkaisiin työntekijöihin ja tuntipalkkaisiin maatalouslomittajiin. Valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten sekä työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin. Etelä-Karjalan kesäyliopiston ylläpitäjäorganisaatio Itä-Suomen yliopistoseura ry ei ole kunnan, kuntayhtymän eikä valtion viraston alainen organisaatio, joten kummankaan työehtosopimuksen käyttö ei ole perusteltua. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla yksityisen opetusalan työehtosopimus, jota sovelletaan Yksityisen Opetusalan Liiton jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehtoihin. The purpose of this research is to compare the Collective Agreement for Municipal Civil Servants and Employees Under Contract and the Collective Agreement for State Civil Servants and Employees Under Contract. The Employment Contract Act and the Collective Agreements Act are the most important sources of Finnish labour law. There are hundreds of collective agreements that determine the minimum level of wages and other terms of employment contracts in various industries. An employment contract regulates an employment relationship between an employer and an employee. Companies may also have their own rules and regulations. Many different rules may govern employment relationships simultaneously. These rules may conflict with each other. The priority of provisions is mandatory rules of law, generally binding rules in collective agreements, provisions in an employment contract, company rules and regulations, non-mandatory rules of law, customary law and employer’s orders. The research method was qualitative research. The method was descriptive method where agreements were compared in relation to the point of law in question. A questionnaire about what the collective agreement is used for in the each university was sent to principals of summer universities in Finland. Replies were given as follows; 7 uses the Collective Agreement for Municipal Civil Servants and Employees Under Contract, 6 uses Collective Agreement in the Private Education field and only one uses the Collective Agreement for State Civil Servants and Employees Under Contract. Because Summer University of South Karelia is not under the organization of municipality, municipal federation or civil service department, there is no reason to use either of Collective Agreements, but it would be advisable to look for a completely different Collective Agreement.
author2 Saimaan ammattikorkeakoulu
format Other/Unknown Material
author Kylliäinen, Jaana
author_facet Kylliäinen, Jaana
author_sort Kylliäinen, Jaana
title Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
title_short Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
title_full Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
title_fullStr Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
title_full_unstemmed Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
title_sort valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu
publisher Saimaan ammattikorkeakoulu
publishDate 2009
url http://www.theseus.fi/handle/10024/6207
long_lat ENVELOPE(19.163,19.163,70.046,70.046)
geographic Jota
geographic_facet Jota
genre karelia*
genre_facet karelia*
op_relation URN:NBN:fi:amk-200912157981
http://www.theseus.fi/handle/10024/6207
10024/1574
op_rights All rights reserved
_version_ 1766053181150724096
spelling fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/6207 2023-05-15T17:00:29+02:00 Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vertailu Kylliäinen, Jaana Saimaan ammattikorkeakoulu 2009 http://www.theseus.fi/handle/10024/6207 fi fin Saimaan ammattikorkeakoulu URN:NBN:fi:amk-200912157981 http://www.theseus.fi/handle/10024/6207 10024/1574 All rights reserved Työlainsäädäntö työsopimus työehtosopimus yleinen virka- ja työehtosopimus Oikeustradenomi fi=Liiketalous hallinto ja markkinointi|sv=Företagsekonomi förvaltning och marknadsföring|en=Business Management Administration and Marketing| Liiketalouden koulutusohjelma fi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis| 2009 fttheseus 2021-08-17T06:22:48Z Opinnäytetyön aiheena oli kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ja valtion virka- ja työehtosopimuksen vertailu. Työlainsäädäntö koostuu työnantajan ja työntekijän välistä oikeussuhdetta eli työsuhdetta sääntelevistä normeista. Opinnäytetyössä käytiin läpi lyhyesti työelämää koskevia keskeisiä normeja. Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa määräytyvät työoikeudellisen lainsäädännön mukaan. Yksittäisen työsuhteen ehdot voivat käytännössä määräytyä usean eri normilähteen, kuten lainsäännöksen, työehtosopimuksen, työsopimuksen tai muun työpaikalla tehdyn sopimuksen mukaan. Kussakin tapauksessa sovellettava normi määräytyy laissa säädetyn etusijajärjestyksen mukaan. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Menetelmänä oli kuvaileva tutkimus, jossa vertailtiin työehtosopimuksia keskenään suhteessa kyseessä olevaan lain kohtaan. Suomen kesäyliopistojen (21 kpl) rehtoreille lähetettiin kysely, johon rehtorit saivat vastata nimettömästi. Kyselyyn vastasi 14 kesäyliopiston rehtorit. Vastauksista näkyi, että valtion virka- ja työehtosopimus ei ole käytössä muualla kuin Lappeenrannan yksikössä. Ne kesäyliopistot (7 kpl), jotka vastasivat käyttävänsä kunnallista virka- ja työehtosopimusta, ilmoittivat myös, että niiden ylläpitäjänä toimivat kuntayhtymät, jolloin myös kyseisen työehtosopimuksen käyttö on perusteltua. Osa kesäyliopistoista (6 kpl) ilmoitti käyttävänsä yksityisen opetusalan työehtosopimusta. Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoihin, kuukausipalkkaisiin työntekijöihin ja tuntipalkkaisiin maatalouslomittajiin. Valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten sekä työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin. Etelä-Karjalan kesäyliopiston ylläpitäjäorganisaatio Itä-Suomen yliopistoseura ry ei ole kunnan, kuntayhtymän eikä valtion viraston alainen organisaatio, joten kummankaan työehtosopimuksen käyttö ei ole perusteltua. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla yksityisen opetusalan työehtosopimus, jota sovelletaan Yksityisen Opetusalan Liiton jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehtoihin. The purpose of this research is to compare the Collective Agreement for Municipal Civil Servants and Employees Under Contract and the Collective Agreement for State Civil Servants and Employees Under Contract. The Employment Contract Act and the Collective Agreements Act are the most important sources of Finnish labour law. There are hundreds of collective agreements that determine the minimum level of wages and other terms of employment contracts in various industries. An employment contract regulates an employment relationship between an employer and an employee. Companies may also have their own rules and regulations. Many different rules may govern employment relationships simultaneously. These rules may conflict with each other. The priority of provisions is mandatory rules of law, generally binding rules in collective agreements, provisions in an employment contract, company rules and regulations, non-mandatory rules of law, customary law and employer’s orders. The research method was qualitative research. The method was descriptive method where agreements were compared in relation to the point of law in question. A questionnaire about what the collective agreement is used for in the each university was sent to principals of summer universities in Finland. Replies were given as follows; 7 uses the Collective Agreement for Municipal Civil Servants and Employees Under Contract, 6 uses Collective Agreement in the Private Education field and only one uses the Collective Agreement for State Civil Servants and Employees Under Contract. Because Summer University of South Karelia is not under the organization of municipality, municipal federation or civil service department, there is no reason to use either of Collective Agreements, but it would be advisable to look for a completely different Collective Agreement. Other/Unknown Material karelia* Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) Jota ENVELOPE(19.163,19.163,70.046,70.046)