Keskoslasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolatyöstä

• Main Authors: Kruuskopf, Tiia, Rahkonen, Eeva
• Other Authors: Saimaan ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Saimaan ammattikorkeakoulu 2012
• Subjects: keskoset; lastenneuvolatyö; vanhemmuus; Terveydenhoitotyö; fi=Hoitotyö|sv=Vård|en=Nursing|; Hoitotyön koulutusohjelma; karelia*
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/48029

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata keskoslasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolatyöstä Etelä-Karjalan alueella. Työ on tehty vanhempien näkökulmasta ja on luonteeltaan laadullinen. Suomessa syntyy vuosittain noin 3600 keskoslasta. Keskoslapseksi kutsutaan lasta, joka syntyy ennen 37. raskausviikkoa. Keskoslapsen syntymä on aina kriisi perheelle. Perhe tulee viettämään lapsen kanssa määrittämättömän ajan sairaalassa ennen lapsen pääsyä kotiin. Sairaalasta kotiutuessaan lapsi siirtyy lastenneuvolan pariin. Hoidon päävastuu voi olla vielä sairaalassa, mutta normaalit lastenneuvolan määräaikaistarkastukset tehdään. Keskoslapsen tarkastukset lastenneuvolassa ovat pääosin samanlaisia kuin kaikkien muiden lasten. Myöskään rokotusohjelmassa ei ole muutoksia. Työssämme käsiteltiin lyhyesti aiheina keskosuutta ja lastenneuvolaan liittyviä asioita, kuten määräaikaistarkastuksia, vanhemmuuteen kasvamista sekä varhaista vuorovaikutusta. Lisäksi tutkittiin luottamuksen syntymistä terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä. Työhön haastateltiin neljää (4) perhettä, joissa on keskoslapsi/-lapsia. Valintakriteereinä oli asuinpaikka ja keskoslapsen syntymästä tuli olla kulunut vähintään vuosi. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina. Haastattelun teemoina olivat lastenneuvolatyö, vanhemmuus sekä lastenneuvolatyön kehittäminen. Tuloksista kävi ilmi, että terveydenhoitajilla on ammattitaitoa, he ovat ystävällisiä ja he osaavat huomioida isän lastenneuvolakäynneillä. Terveydenhoitajan tekemää kotikäyntiä kannatetaan ja toivotaan perheiden puolesta. Haastatellut eivät osanneet mainita erityisiä tapoja tai keinoja, joilla vanhemmuutta tuettiin lastenneuvolassa. Haastatellut toivoivat ter-veydenhoitajien saavan tarpeeksi tietoa keskosista ja heidän hoidostaan jo opiskeluaikana, mutta päivittävän tietouttaan myöhemmin työelämässä ollessaan. The purpose of the research was to describe the experiences of premature infants' parents about child healthcare clinics in South Karelia, Finland. The research is done from the parents' perspective. About 3600 premature infants are born in Finland annually. A baby who is born before the 37th pregnancy week is called premature. The birth of a premature infant is always a crisis for the family. The family will spend an undefined time at the hospital before the baby gets home. Having left the hospital, the baby's healthcare moves over to a children's health clinic. The main responsibility for the baby's treatment may be in the hospital, but in the children's health clinic they do the periodic inspections. These periodic inspections are mainly similar to those of all the other babies. The vaccination programme is the same for all the babies. In the research we discussed shortly premature infants and some aspects of the child welfare clinics such as the periodic inspections, growing into parenthood and early interactions. In addition we describe the development of confidence between a public health nurse and a parent. The research data were gathered from four families with premature infants by means of focused interviews. The criteria for their selection were the place of residence and that the birth of their premature infant should be at least a one year earlier. The interviews were made individually. The themes of the interviews were child health care work, parenthood, and the developing of child health care work. The results indicate that public health nurses have good skills in their work, they are friendly and they pay attention to the fathers. Families wish for home visits that public health nurses make. Families could not find any special habits or ways for supports with parenthood in child health care. The families hope that public health nurses get enough knowledge of premature infants during the study time, but also that they update their knowledge later at work.