Uusia tuulia Lappi-osastolle : Kotiseutu- ja aluekokoelmat Internetissä

• Main Authors: Pärkkä, Johanna, Turunen, Eeva
• Other Authors: Oulun seudun ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2012
• Subjects: yleiset kirjastot; maakuntakirjastot; paikalliskokoelmat; digitointi; kokoelmatyö; verkkopalvelut; Web 2.0; Internet; Kotiseutukokoelmat; aluekokoelmat; erikoiskokoelmat; Kirjasto 2.0; fi=Kirjasto- ja informaatiopalvelut|sv=Biblioteks- och informationstjänster|en=Library and Information Services|; Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma; Rovaniemi; Lappi
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/45986

Opinnäytetyön tilaaja on Rovaniemen kaupunginkirjaston – Lapin maakuntakirjaston Lappi-osasto ja opinnäytetyöprosessi sai alkunsa keväällä 2011. Tilaaja halusi selvittää, miten tuoda kotiseutu-kokoelman aineistoja esille Internetissä. Lähteinä työssä on käytetty kirjallisuutta ja Internet-aineistoa digitoinnista, kirjasto 2.0:sta ja kokoelmatyöstä. Tutkimusmenetelminä on käytetty kar-toittavaa tutkimusta ja kuvailevaa tutkimusta. Kartoituksessa kävimme läpi Suomen yleisten kir-jastojen Internet-sivuja sekä Yhdysvaltojen kulttuurihistorian digitointisivuja osavaltioittain. Kartoituksen perusteella selvisi, että Suomessa käytettäviä alue- ja kotiseutukokoelmien aineisto-jen toteuttamismuotoja Internetissä ovat aineisto- ja kirjallisuustietokannat, kirjailijamatrikkelit, alueelliset Internet-sivut, portaalit, digitoidut aineistot, kirja- ja aineistolistat, kokoelmien mainin-ta/kuvailut, wikit ja karttasovellukset. Yhdysvalloissa käytetään näiden lisäksi sosiaalista mediaa ja muita Web 2.0 työkalujen mahdollistamia menetelmiä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Suurimpia eroja kotimaisten ja yhdysvaltalaisten Internet-kokoelmien välillä ovat koko, kuka tekee digitointia ja Web 2.0 työkalujen hyödyntäminen. Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjastolla on tällä hetkellä käytössä suurin osa Suomen kirjastoissa käytössä olevista tavoista tuottaa kotiseutuaineistoa Internetiin. Puuttuvia tapoja ovat wikit ja karttasovellukset. Yhdysvaltojen kokoelmien kartoituksen perusteella sosiaali-sen median hyödyntäminen, esimerkiksi blogit ja kuvapalvelut eroavat Suomen verkkokokoelmis-ta ja olisivat hyvä lisä kotimaahankin. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat digitoitujen aineistojen markkinointi, digitoitujen aineistojen käytettävät ohjelmistot, ulkomaisten kokoelmien laajempi kartoitus sekä mahdollisesti digitointi-projekti (suunnittelu ja toteutus) osasta kotiseutukokoelmaa. The thesis was commissioned by Rovaniemi City Library – Lapland’s Regional Library. The thesis work begun in Spring 2011. Rovaniemi City Library wished to find out ways to showcase their collection of cultural heritage materials in the Internet. The context of the thesis consist of literature and web-sources concerning Library 2.0 and digitization. The thesis' research was done by surveying how local and regional collections were brought in the digital environment. The survey's national part was based on manually leafing through Finland's public libraries' web-pages. The observations were then categorized. Also cultural heritage collections from US were overviewed. According to the survey the forms of digital local and regional collections in Finland are material and literature databases, author registers, regional Internet pages, portals, maps, digitized mate-rials, material and booklists, collection introductions and wikis. In addition in the United States the used form of regional collection work in Internet includes social media and Open Access soft-ware. The biggest differences between libraries in Finland and the United States in bringing the digitized collections online are size, memory organizations that digitize and the use of the social media. Rovaniemi City Library uses most of the forms of Internet collections in use in Finland. Wikis and map solutions are the only ones missing. According to the survey the US, new ways to bring the cultural heritage collections online could be the use of the social media such as blogs and picture services. The possible further research possibilities could be how to market your online cultural heritage collections, which are the most usable software in digitizing, an additional survey based only on foreign cultural heritage collections and actually planning and executing a digitization project.