Utsjokelainen koulupudokas : Saamelaisen elämäntavan ja kasvatuksen vaikutus koulupudokkuuteen

• Main Author: Halonen, Mirka
• Other Authors: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2012
• Subjects: saamelaisuus; kotikasvatus; koulupudokkaat; syrjäytyminen; Utsjoki; Yhteisö- ja perusturvatyö; fi=Sosiaaliala|sv=Sociala området|en=Social Sciences|; Sosiaalialan koulutusohjelma; Sosionomikoulutus; Olen’
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/43093

Opinnäytetyössäni käsittelen utsjokelaisten nuorten koulupudokkuutta ja erityisesti toisen asteen opintonsa keskeyttäneitä nuoria. Työni tarkoituksena on selvittää, voiko saamelaisella kasvatustavalla olla yhteyttä koulupudokkuuteen ja peilata alttiutta syrjäytymiseen kulttuuritaustan perusteella. Teoriaosassa käsittelen saamelaisuutta; kieltä, kulttuuria ja saamelaista kasvatustapaa sekä kuvailen Utsjokea asuinympäristönä nuorelle. Nostan esille koulupudokkuuden ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa ja siihen voimakkaasti liittyvän syrjäytymisen. Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineiston olen kerännyt Webropolissa olleen kyselylomakkeen kautta, johon vastattiin anonyymisti. Kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä, muutamaan sai vastata avoimesti. Vastauksia tuli 24 kappaletta. Tutkimusta tukemaan tein aiheesta tutkimushaastattelun Utsjoen kunnan viranomaiselle. Koulupudokkuus koetaan ongelmaksi erityisesti yhteiskunnan tasolla, koska ammatillisen tutkinnon saaminen turvaisi nuoren tulevaisuutta, se voi myös ehkäistä työttömyyttä ja sen mukana tuomaa syrjäytymistä. Tutkimustulosten perusteella utsjokelaiset nuoret keskeyttävät opintonsa sopeutumisvaikeuksien vuoksi ja toivovat enemmän tukea opintojensa jatkamiseen, sekä joustavampia opiskelumuotoja. Saamelaiskulttuuri on vahvasti läsnä nuorten elämässä niin kotona kuin koulussakin. Sopeutuminen ammatillisen oppilaitoksen tiukkoihin raameihin tuottaa vaikeuksia utsjokelaiselle nuorelle. Pitkät välimatkat opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle hankaloittavat muun muassa perinteisten elinkeinojen harjoittamista tai sosiaalista kanssakäymistä perheen ja ystävien kanssa. Jotta mahdollisimman moni utsjokelainen nuori suorittaisi ammatillisen tutkinnon, opiskelun monimuotoisuutta ja joustavuutta tulisi kehittää sekä löytää uusia tapoja tukea opiskelemaan lähteviä nuoria. Loahppabarggustan gieđahalan ohcejohkalaš nuoraid skuvlabálgás ravgama ja erenoamážit nuoraid, geat leat gaskkalduhttán oahpuid nuppi dási skuvllaid ...