Metsästäjien näkemys metsähanhikannasta ja metsähanhen metsästyksestä Suomen riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla

• Main Author: Karppinen, Samuli
• Other Authors: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2012
• Subjects: metsästäjät; hanhet; ruokinta; metsästys; havainnot; tutkimus; Oulun lääni; mielipiteet; hanhihavainnot; metsähanhi; metsästyksen aloitusajankohta; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Metsätalouden koulutusohjelma; Metsätalous; Kainuu; taiga; Whooper Swan
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/42788

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää metsästäjien hanhihavaintoja ja mielipiteitä metsähanhikannan tilasta ja sen metsästyksestä Suomen riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla. Vuonna 2010 metsähanhen metsästyksen aloitusajankohtaa siirrettiin Suomen riistakeskus Kainuun toimialueella syyskuun 1. päivään ja koko Oulun toimialueella syyskuun 10. päivään. Vuonna 2011 aloitusajankohtaa siirrettiin uudestaan riistakeskus Oulun toimialueen pohjoisosassa syyskuun 1. päivään ja eteläosassa syyskuun 17. päivään. Siirtojen tarkoituksena oli vähentää metsästyspainetta pesivää metsähanhikantaa kohtaan. Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Vuonna 2010 kysely lähettiin kaikille metsästysseuroille riistakeskus Kainuun ja Oulun toimialueilla. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 13,9 prosenttia ja Oulussa 20,8 prosenttia. Vuonna 2011 kysely lähettiin vain ensimmäiseen kyselyyn vastanneille. Vastausprosentiksi muodostui Kainuussa 56,4 prosenttia ja Oulussa 48,5 prosenttia. Aineisto syötettiin Excel-taulukko ohjelmaan, jolla tehtiin tarvittavat ristiintaulukoinnit. Suomen lintuatlaksen esitystapaa käyttäen asetettiin metsähanhihavainnot Suomen kartalle, MapInfo paikkatieto-ohjelmalla. Metsähanhet lähtivät suurimmaksi osaksi ennen metsästyskauden alkua. Metsästäjiä oli vähemmän, kuin verrattuna aikaisempiin vuosiin. Metsästysajan siirtoon olivat erityisen tyytymättömiä Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajat. Metsästysaika jäi vähäiseksi, hanhet olivat arempia ja hanhet muuttivat ennen metsästystä. Metsästyksen haluttiin alkavan niin Kainuun kuin Oulun alueilla elokuun 20. päivä. Houkutuskuvien käyttöä, pelloilta metsästystä sekä kasvanutta laulujoutsenkantaa pidettiin syinä metsähanhikannan taantumiseen. Metsähanhihavainnoista on hankala tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, sillä havaintoja on vain kahden vuoden ajalta. Havaintoja tehtiin eniten ennen syyskuun 1. päivää ja syksyn edetessä havaintojen määrät vähenivät. Havainnot sijoittuivat pääsääntöisesti tunnetuille pesimäalueille. Kainuun ja Oulun pohjoisosan vastaajista suurin osa ei nähnyt metsästysajan siirtoa ratkaisuna taantuvaan taigametsähanhikantaan. Rauhoitusalueiden lisääminen, houkutuskuvien käytön sekä pelloilta metsästyksen kieltäminen ja metsähanhen rauhoitus nousivat ehdotuksiksi taantuvan metsähanhikannan auttamiseksi. The aim of my thesis was to research the hunters’ views of the population and hunting of Taiga bean goose in the Finnish Wildlife Agency regions of Kainuu and Oulu. In 2010 the hunting season of Taiga bean goose was transferred in Finnish Wildlife Agency Kainuu region to September 1st and in the Oulu region to September 10th. In 2011 the season was transferred again in the northern parts of Oulu region to September 1st and in southern regions to September 17th. The intent of these transfers was to decrease the hunting pressure of nesting Taiga bean goose population. This thesis was conducted as a survey. In 2010 the enquiry was sent to all hunting clubs in Finnish Wildlife Agency regions of Kainuu and Oulu. The response rate in Kainuu was 13 percent and in Oulu 20,8 percent. In 2011 the enquiry was sent only to those who answered to the first enquiry. The Excel program was used to analyze the material. Using the presentation of the bird atlas the Taiga bean geese observations were set to the Finnish map, using the MapInfo geographical information system. Taiga bean geese mostly migrated before the hunting season had started. There were also fewer hunters than in previous years. The responders in Kainuu and in the northern regions of Oulu were the most discontent with the transfer of the hunting season. The hunting time was short, geese were more timid and the geese migrated before the start of hunting season. The regression of Taiga bean geese is caused by the use of decoy ducks, hunting from the fields and the grown whooper swan population. It is difficult to do generalized conclusions about the Taiga bean geese observations since observations are only registered for two years. Most of the observations were made before September the 1st and as the autumn moved ahead the observations decreased. The observations mostly took place in the most common nesting areas. The majority of the respondents in Kainuu and in the northern regions of Oulu area did not see the transform of the hunting season as a result to the regressive Taiga bean goose population. Increasing of the bird sanctuary, prohibiting the use of decoy ducks and hunting from the fields, as well as the preserving of the Taiga bean geese were said to be the most efficient means for helping the Taiga bean goose population.