Kulotuksen, maanmuokkauksen ja viljelymenetelmän vaikutus metsänuudistamiseen Sodankylässä

• Main Author: Onkamo, Petri
• Other Authors: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2012
• Subjects: kulotus; metsänviljely; maanmuokkaus; viljelymenetelmät; taimet; mänty; Sodankylä; tutkimus; metsänuudistus; metsänistutus; metsänkylvö; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Metsätalouden koulutusohjelma; Metsätalous; Mänty
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/42652

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten kulotus, maanmuokkaus- ja viljelymenetelmät vaikuttavat männyn taimitiheyteen sekä taimien pituus- ja paksuuskasvuun. Tulosten pohjalta selvitetään, minkälaisia eroja uudistamisketjujen välillä on ja mikä ketju tuotti parhaimman uudistamistuloksen koealueella. Lisäksi tavoitteena on herkkyysanalyysin kautta tutkia, kuinka luotettavia saadut tulokset ovat ja kuinka herkästi ne muuttuvat erisuuruisilla otannoilla. Tämä opinnäytetyö käsittelee yhden Metsäntutkimuslaitoksen kokeen tuloksia. Sodankylän kunnan eteläosassa sijaitseva koe perustettiin vuosina 1989 – 1990. Ennen kokeen perustamista alueella kasvoi luonnontilaista 100 – 200-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää, joka hakattiin talvella 1989. Samana kesänä suoritettiin alueella kulotus ja maanmuokkaukset. Seuraavana vuonna suoritettiin männyn istutus ja kylvö. Kokeen muokkausmenetelminä ovat: äestys, auraus, mätästys sekä muokkaamaton maa. Koealue on tyypillinen ruutukoe. Opinnäytetyössä käsitellään 48 ruudun tuloksia. Jokaisesta ruudusta otettiin systemaattisesti viisi ympyräkoealaa eli kaikkiaan niitä mitattiin 240 kappaletta. Näin jokaisesta uudistamisketjusta mitattiin yhteensä 20 koealaa, jonka pohjalta eroja tutkittiin. Aineiston keräys suoritettiin elokuussa 2011 ja se analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia mitä vastaavanlaisista tutkimuksista on Lapissa saatu. Kulotus soveltuu siis hyvin yhteen kylvön kanssa, mutta vastaavasti istutuksessa siitä on jopa haittaa. Kulotus näyttäisi tämän tutkimusten perusteella lisäävän männyn taimien pituuskasvua sekä jonkin verran myös paksuuskasvua ainakin istutusaloilla. Taimimäärältään parhaiten Sodankylässä oli onnistunut kulotuksen, äestyksen ja kylvön ketju. Pisimmät ja paksuimmat taimet koealueella olivat kehittyneet puolestaan kulotuksen, aurauksen ja istutuksen kautta. Aineistolle tehty herkkyysanalyysi osoittaa mielestäni sen, että tämän kokeen tuloksia voidaan pitää suhteellisen luotettavina. Erityisesti ...