| Summary: | Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme eräässä vantaalaisessa päiväkodissa esikoululaisten ryhmässä. Halusimme selvittää, millaisesta liikunnasta 6-vuotiaat lapset pitävät. Laadimme lapsille kyselyn koskien heidän liikuntamieltymyksiään. Kyselyn vastausten pohjalta suunnittelimme ja toteutimme kuusiosaisen liikuntaseikkailun. Päätimme toimintaosuuden loppukyselyyn, jolla kartoitimme lasten kokemuksia ja tuntemuksia liikuntaseikkailusta. Opinnäytetyön tavoitteina meillä oli selvittää millaisesta liikunnasta lapset innostuvat sekä ohjata lapsia innostavat yksittäiset liikuntatuokiot. Henkilökohtaisena tavoitteena meillä oli oppia ohjaamaan innostamisen ja lapsilähtöisyyden periaatteiden mukaisesti. Keskityimme ohjauksessamme osallistamiseen, kuuntelemiseen, luotettavan ja turvallisen ilmapiirin luomiseen sekä lasten huomioimiseen ja kannustamiseen. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin tammikuussa 2012. Tämä osuus koostui neljästä sisäliikunta- ja kahdesta ulkoliikuntakerrasta. Esiopetusryhmään kuului 14 lasta, joista koko alkukyselyyn vastasi 11 lasta. Yksi lapsi ehti vastata vain kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Toimintakerroille osallistuvien lasten määrä vaihteli sen mukaan, kuinka moni lapsi oli hoidossa. Keskimäärin osallistujia oli seitsemän. Myös loppukyselyyn otti osaa seitsemän lasta. Loppukyselyyn vastaavat lapset määräytyivät toimintakertoihin osallistumisen mukaan. Alkukyselyn vastausten pohjalta saimme idean liikuntaseikkailusta, jossa liikutaan erilaisissa ympäristöissä, kuten aavikolla ja viidakossa, erilaisia liikuntalajeja kokeillen. Ajattelimme, että näissä paikoissa olisi mahdollista toteuttaa lasten alkukyselyssä esittämiä toiveita monipuolisesti. Kokosimme lasten vastauksista yhteenvedon ja huomioimme myös yksittäiset toiveet. Arviointimenetelminä käytimme lasten havainnointia, oppimispäiväkirjaa ja valokuvaamista. Keräsimme lapsilta palautetta jokaisen toimintakerran päätteeksi ja loppukyselyssä. Omaa ohjaamistyötämme vertasimme innostajan erityispiirteisiin. Työmme teoriapohja muodostui esikouluikäisen lapsen kehityksestä, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä, lapsilähtöisyydestä ja innostamisesta. Liikuntaseikkailun ohjaaminen oli mielestämme hauska ja innostava kokemus. Huomasimme, että lapset liikkuvat mielellään, kun he saavat käyttää mielikuvitustaan ja toteuttaa omia ideoitaan. Totesimme, että liikunnan mielekkyys liikuntaseikkailumme aikana pohjautui vapaaehtoisuuteen ja ohjaajan innostavaan ja positiiviseen otteeseen. Opimme, että ohjaajina voisimme olla vielä lapsilähtöisempiä ottamalla lapset vielä enemmän mukaan suunnitteluun. Ball games in the North Pole or gymnastics at the ocean - What kind of sports is inspiring in a preschooler's opinion? Our functional thesis was carried out in a day care center in Vantaa with preschoolers. We wanted to find out what kinds of sports preschoolers prefer. We made a survey for the children about their favorite sports. By using the answers of the survey we created and accomplished a functional adventure with six parts. We ended the functional part with a survey in which we asked about the children’s opinions and feelings regarding the adventure. Our goals were to find out what kind of sports inspires children, and to direct inspiring single occasions. Our personal aim was to learn to guide by the principles of inspiring and child-orientedness. In our guidance, we focused on participation, listening, creating a safe and trustworthy atmosphere and also noticing and encouraging children. The functional part was carried out in January 2012. Out of six occasions, four were held indoors and two outdoors. The preschoolers’ group consisted of 14 children, but only 11 of them answered every question of the first survey. One child had time to answer only the first two questions. The number of the children who took part in the occasions varied depending on how many children were in the daycare. On average, there were seven participants. Seven children attended also in the second survey. Those children were chosen by the amount of participation. The first survey gave us an idea of creating the adventure in which we tried different kinds of activities in various places, such as desert and jungle. We thought that in those kinds of places it would be possible to fulfill diversely the wishes that the children made in the first survey. We made a summary of the children’s answers and paid attention to single wishes. The methods of evaluation included child observation, learning diaries and photography. We also asked feedback from children after every occasion and with the second survey. We compered our guidance to the theory of the characteristics of an inspiring director. Our thesis was based on theory of a preschooler’s development, the connections between welfare and physical activity, child-orientedness and inspiring. In our opinion, the experience of guiding the adventure was pleasant and exhilarating. We noticed that children like to do sports when they can use their imagination and fulfill their own ideas. We understood that the joy of doing sports during our adventure was based on voluntariness and inspiring and positive guidance. We learned that we could be even more child-oriented in our guidance by giving children more chances to be a part of the planning.
|
|---|