| Summary: | Opinnäytetyöni käsittelee laulun opetusta Pohjois-Suomen musiikkiopistoissa ja sitä, miten opetussuunnitelmat toteutuvat käytännön työssä. Työssäni tarkastellaan aluksi taiteen perusopetuksen mukaista musiikin opetusta, johon kuuluu musiikkioppilaitosjärjestelmä ja taiteen perusopetus sekä musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet taiteen perusopetuksessa vuodelta 2002. Laulun opetusta on järjestetty Suomen musiikkiopistoissa 1960-luvulta lähtien. Edelliset laulun kurssitutkintovaatimukset olivat vuodelta 1982, ja ne olivat käytössä yli kaksikymmentä vuotta. Nykyiset laulun tasosuoritusvaatimukset ja arvioinnin perusteet ovat vuodelta 2005. Tarkastelen vanhan ja uuden järjestelmän välisiä eroja seuraavilta osa-alueilta: yleiset tavoitteet, opetuksen sisällöt, tasosuoritusvaatimukset ja arvioinnin perusteet. Vanhassa järjestelmässä opetuksen sisällöt on lueteltu tarkasti, eikä niissä ollut juurikaan jouston tai valinnan mahdollisuuksia. Järjestelmä oli selkeä, mutta vaativa, eikä se ottanut huomioon oppilaiden yksilöllisiä tasoeroja. Uuden järjestelmän etu on monipuolisuus ja joustavuus. Kuitenkin tietyistä asioista, kuten ulkoa laulamisesta ja Vaccain vokaliiseista on pidetty kiinni. Opinnäytetyöni painopiste on kyselytutkimuksessa, johon osallistui kuusi laulun opettajaa Pohjois-Suomen alueella olevista musiikkiopistoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Metodina käytettiin viidessä tapauksessa sähköisessä muodossa toimitettua kysely-lomaketta ja yhdessä tapauksessa haastattelua. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan laulun opetuksen tilannetta musiikkiopistoissa uuden järjestelmän oltua käytössä noin kuuden vuoden ajan. Tasosuoritusuudistuksen myötä laulun opetuksen sisältöihin tuli uusia kokonaisuuksia, kuten aikamme musiikki, yhteismusisointi, prima vista -laulu sekä sävellys ja improvisointi. Tutkimukseen osallistuneet laulun opettajat vastasivat kysymyksiin omien kokemustensa pohjalta, ja niistä kävi ilmi, että uudet laulun opetuksen sisällöt on otettu hyvin vastaan. Lauluja on mahdollisuus valita paljon entistä monipuolisemmin, ja vapaavalintaisuus on lisääntynyt huomattavasti. Erilaisia toteuttamisen mahdollisuuksia on runsaasti etenkin aikamme musiikin ja yhteismusisoinnin puitteissa. Opettajia pyydettiin myös kertomaan uuden ja vanhan järjestelmän eroista. Konkreettisin ero oli juuri monipuolisuudessa ja joustavuudessa. Opetuksessa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon oppilaiden yksilölliset ominaisuudet ja toiveet. Laulun opettajien terveisistä tuleville kollegoille välittyi se, että monipuolisuus kannattaa hyödyntää, koska se tuo vaihtelua myös omaan opetukseen. Tutkimus selkiytti omia käsityksiäni uusista laulun tasosuorituksen sisällöistä ja arvioinnin perusteista. Siitä on hyötyä sekä vanhoille että uusille laulun opettajille. Suositeltavaa olisi, että kaikki musiikkiopistojen laulun opettajat kaikkialla Suomessa käyttäisivät uuden järjestelmän monet mahdollisuudet hyödyksi. In the thesis, I look at pedagogue of singing in the schools of music in Northern Finland, and how their curriculum is applied. First, the work introduces pedagogue of music according to the basic teaching of arts, which includes the association of schools of music, basic teaching of arts, and the principles of the comprehensive syllable of music in basic teaching of arts as defined in the curriculum in 2002. Teaching of singing has been arranged in the Finnish schools of music since 1960s. The previous degree requirements for the course of singing and the principles of evaluation were decided in 1982, and they were in use over twenty years. I study the differences of the old and new organizations in the following areas: the general aims, the contents of teaching, the requirements for the standard of achievement, and the principles of evaluation. The old system introduced the contents of teaching in detail, excluding opportunities for flexibility and choice. The system was clear but demanding, and it did not take into consideration level differences between individual students. The new system has the advantage of allowing for more diversity and flexibility. Certain contents, such as memorization of songs and Vaccai` s vocalizes are still upheld. The thesis concentrates on an inquiry, in which six teachers of singing participated. The study was carried out as a qualitative case study. An electric questionnaire was used as a method in five cases, and an interview in one. The main aim of the inquiry was to familiarize with the situa-tion of pedagogue of singing in the Northern Finnish schools of music when their new organization has been in use for six years. After the system of the standard of achievement was re-newed, some new contents were included in the course of singing, such as music of today, communal play, singing prima vista, composition and improvisation. The participants of the study re¬plied on the basis of their experiences which showed that the new contents were welcome. There is a wider range of songs available, and the opportunities for free choice have clearly arisen. Different choices are implemented specially in teaching music of today and communal playing. The participants of the study were also asked to compare the old and new organizations. As expected, the most concrete difference was found in the variety of choice and flexibility. Now there is a chance to take into consideration the students` individual features and hopes in teaching. The teachers` regards to their future colleagues were in support for implementing choices, as that also brings change to own pedagogue. The study clarified my own conception of the contents of the new standards of achievement and the principles of evaluation. The theses could be useful to both old and new teachers of singing, and it is recommendable that the teachers of singing in all Finnish schools of music take advantage of the widened opportunities within the new organi¬zation.
|
|---|