Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lestijokilaakson Kannuksen, Lestijärven ja Toholammin nautakarjatiloilla tuotetun lietelannan ja peltobiomassan biokaasupotentiaalia. Selvitys on tehty Northern Periphery and Arctic Interreg -ohjelman rahoittamalle Community Based Energy Solutions for Remote Areas...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jääskeläinen, Kari
Other Authors: fi=Centria-ammattikorkeakoulu|sv=Centria-ammattikorkeakoulu|en=Centria University of Applied Sciences|
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Centria-ammattikorkeakoulu 2020
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/340334
Description
Summary:Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lestijokilaakson Kannuksen, Lestijärven ja Toholammin nautakarjatiloilla tuotetun lietelannan ja peltobiomassan biokaasupotentiaalia. Selvitys on tehty Northern Periphery and Arctic Interreg -ohjelman rahoittamalle Community Based Energy Solutions for Remote Areas (LECo) -hankkeelle. Lisäksi selvityksessä on arvioitu, kuinka biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen separoinnissa fosfori, typpi ja ammoniumtyppi jakautuvat separoinnin kiintoaineeseen ja nestejakeeseen (rejektiin). Selvityksessä on edelleen suhteutettu em. kolmen kunnan eläinmäärät 100 lypsylehmän tilakokoon ja 200 000 lypsylehmän määrään, jolla arvioidaan koko Suomen nautakarjan biokaasupotentiaalia ja ravinteiden määrää. Laskennassa peltobiomassamäärä vaihtelee. Viimeisenä on arvioitu väkilannoitekustannussäästöjä käytettäessä raakalietelantaa, mädätysjäännöstä tai separoinnin rejektiä hyödyksi lannoitteena.