Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lestijokilaakson Kannuksen, Lestijärven ja Toholammin nautakarjatiloilla tuotetun lietelannan ja peltobiomassan biokaasupotentiaalia. Selvitys on tehty Northern Periphery and Arctic Interreg -ohjelman rahoittamalle Community Based Energy Solutions for Remote Areas...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jääskeläinen, Kari
Other Authors: fi=Centria-ammattikorkeakoulu|sv=Centria-ammattikorkeakoulu|en=Centria University of Applied Sciences|
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Centria-ammattikorkeakoulu 2020
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/340334
_version_ 1821824467294224384
author Jääskeläinen, Kari
author2 fi=Centria-ammattikorkeakoulu|sv=Centria-ammattikorkeakoulu|en=Centria University of Applied Sciences|
author_facet Jääskeläinen, Kari
author_sort Jääskeläinen, Kari
collection Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences)
description Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lestijokilaakson Kannuksen, Lestijärven ja Toholammin nautakarjatiloilla tuotetun lietelannan ja peltobiomassan biokaasupotentiaalia. Selvitys on tehty Northern Periphery and Arctic Interreg -ohjelman rahoittamalle Community Based Energy Solutions for Remote Areas (LECo) -hankkeelle. Lisäksi selvityksessä on arvioitu, kuinka biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen separoinnissa fosfori, typpi ja ammoniumtyppi jakautuvat separoinnin kiintoaineeseen ja nestejakeeseen (rejektiin). Selvityksessä on edelleen suhteutettu em. kolmen kunnan eläinmäärät 100 lypsylehmän tilakokoon ja 200 000 lypsylehmän määrään, jolla arvioidaan koko Suomen nautakarjan biokaasupotentiaalia ja ravinteiden määrää. Laskennassa peltobiomassamäärä vaihtelee. Viimeisenä on arvioitu väkilannoitekustannussäästöjä käytettäessä raakalietelantaa, mädätysjäännöstä tai separoinnin rejektiä hyödyksi lannoitteena.
format Other/Unknown Material
genre Arctic
genre_facet Arctic
geographic Arctic
geographic_facet Arctic
id fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/340334
institution Open Polar
language Finnish
op_collection_id fttheseus
op_relation Centria. Raportteja ja selvityksiä
2342-933X
44
978-952-7173-52-7
http://www.theseus.fi/handle/10024/340334
URN:NBN:fi-fe2020052739357
op_rights All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
op_source 28749
publishDate 2020
publisher Centria-ammattikorkeakoulu
record_format openpolar
spelling fttheseus:oai:www.theseus.fi:10024/340334 2025-01-16T20:29:28+00:00 Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi Jääskeläinen, Kari fi=Centria-ammattikorkeakoulu|sv=Centria-ammattikorkeakoulu|en=Centria University of Applied Sciences| 2020 http://www.theseus.fi/handle/10024/340334 fi fin Centria-ammattikorkeakoulu Centria. Raportteja ja selvityksiä 2342-933X 44 978-952-7173-52-7 http://www.theseus.fi/handle/10024/340334 URN:NBN:fi-fe2020052739357 All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. 28749 biomassa biokaasu publication fi=Publisher's version|sv=Publisher's version|en=Publisher's version| Centria. Raportteja ja selvityksiä fi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study| 2020 fttheseus 2021-08-17T07:17:28Z Tässä selvityksessä on tarkasteltu Lestijokilaakson Kannuksen, Lestijärven ja Toholammin nautakarjatiloilla tuotetun lietelannan ja peltobiomassan biokaasupotentiaalia. Selvitys on tehty Northern Periphery and Arctic Interreg -ohjelman rahoittamalle Community Based Energy Solutions for Remote Areas (LECo) -hankkeelle. Lisäksi selvityksessä on arvioitu, kuinka biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen separoinnissa fosfori, typpi ja ammoniumtyppi jakautuvat separoinnin kiintoaineeseen ja nestejakeeseen (rejektiin). Selvityksessä on edelleen suhteutettu em. kolmen kunnan eläinmäärät 100 lypsylehmän tilakokoon ja 200 000 lypsylehmän määrään, jolla arvioidaan koko Suomen nautakarjan biokaasupotentiaalia ja ravinteiden määrää. Laskennassa peltobiomassamäärä vaihtelee. Viimeisenä on arvioitu väkilannoitekustannussäästöjä käytettäessä raakalietelantaa, mädätysjäännöstä tai separoinnin rejektiä hyödyksi lannoitteena. Other/Unknown Material Arctic Theseus.fi (Open Repository of the Universities of Applied Sciences) Arctic
spellingShingle biomassa
biokaasu
Jääskeläinen, Kari
Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title_full Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title_fullStr Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title_full_unstemmed Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title_short Naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – Kannus, Lestijärvi ja Toholampi
title_sort naudan lietelannan biokaasupotentiaali ja ravinnetarkastelu – kannus, lestijärvi ja toholampi
topic biomassa
biokaasu
topic_facet biomassa
biokaasu
url http://www.theseus.fi/handle/10024/340334