Verratonta neuvontaa: Maahanmuuttajien neuvonnan ja ohjauksen yhteistyömahdollisuudet Länsi-Vantaalla

• Main Author: Pääsukene, Suve
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: 2020
• Subjects: fi=Yhteisöpedagogiikka|sv=Samhällspedagogik|en=Community Education|; maahanmuuttajat; neuvonta; ohjaus (neuvonta ja opastus); yhteistyö; järjestöt; Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma; Jota; sami
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/338574

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Vantaalaisista 18,9 % on vieraskielisiä. Neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajille tarjoaa kymmenkunta yhdistystä tai järjestöä Vantaalla. Niistä seitsemän toimii Myyrmäessä. Näistä seitsemästä viisi on somalialaistaustaisten perustamia. Yhdistyksillä on keskenään samankaltaista toimintaa, mutta käytännön yhteistyötä yhdistysten välillä ei juurikaan ole ollut. Työn tarkoituksena oli kartoittaa Länsi-Vantaalla kotouttamisen parissa toimivien yhdistysten keskinäisen yhteistyön esteitä ja edellytyksiä. Työn tilaaja oli Vantaan Järjestörinki, vantaalaisten yhdistysten yhteistyöelin ja etujärjestö, joka tukee yhdistysten toimintaedellytyksiä. Sen toiminnan tarkoituksiin kuuluu syrjäytymisen ehkäiseminen, jota toteutetaan mm. tarjoamalla maahanmuuttajille monikielistä vertaisneuvontaa. Laadullisen, toimintatutkimuksellisia elementtejä sisältävän tutkimuksen tavoitteena oli saada aikaan muutos dialogin ja osallistavien menetelmien avulla. Tietoperustana oli yhteisöpedagogeille tärkeä sosiaalipedagogiikka ja Paulo Freiren käsite dialogista. Tässä opinnäytetyössä kuvataan erityisesti lokakuussa 2019 järjestettyä yhteiskehittämispäivää ja siinä käytettyjä toiminnallisia menetelmiä. Osallistavien menetelmien avulla saatiin aikaan prosessi, joka askel askeleelta johti kohti aidompaa ja laadukkaampaa yhteistyötä. Syntyi verkosto, joka viestii ja kokoontuu säännöllisesti ja jossa yhteisiin haasteisiin vastataan yhdessä. Kesken tutkimusprosessia syntyi ennalta-arvaamaton koronaviruspandemiasta johtuva kriisi, joka osaltaan vaikutti yhteistyön muotoutumiseen. Etätapaamisista tuli arkipäivää paitsi asiakkaiden kanssa, myös verkoston kesken. Kriisin vaikutukset tulevat näkymään myös järjestöjen rahoituksessa. Verkoston tuleekin yhdistää voimiaan vielä lisää ja pohtia, mitkä ovat ne ydintoiminnot, jotka on säilytettävä omissa yhdistyksissä, ja mitkä ovat niitä, jotka jatkossa toteutetaan yhdessä muiden kanssa. Päämäärä – asiakkaiden kotoutuminen – tulee pitää kirkkaana mielessä. Vantaa is the most multicultural town in Finland. 18.9 % of its inhabitants speak some other language than Finnish, Swedish or Sami as their mother tongue. There are approximately ten associations or organizations in Vantaa which offer guidance and counselling to immigrants. Seven of these operate in Myyrmäki. Only two of those which operate in Myyrmäki was founded by somebody else than people with Somalian backgrounds. The purpose of the thesis was to investigate the obstacles of co-operation of these associations in order to eliminate barriers. This study was commissioned by Vantaa Circle of Associations which is a syndicate of NGO’s operating in Vantaa. Its mission is to prevent marginalization and further the operational preconditions of NGOs. This thesis is a practice-based qualitative study. The theoretical part of the thesis discusses social pedagogy, social dilemma and educator and philosopher Paulo Freire’s theory of dialogue. The aim of this action research was to achieve a close collaboration with all the associations that work on the integration of immigrants in the Myyrmäki area by using participatory, functional and co-developing methods. As a result of this study, a network was born. The process led step by step to mutual communication and closer co-operation between the actors involved. In the middle of the research process, many things changed due to the Coronavirus epidemic. All the work of the actors including guidance and counselling had to be organized remotely. After the crisis, the funding of all the organizations will be in crisis, too. In conclusion, the associations have to seriously consider which parts of their activities should be maintained and which should be combined with other actors in order to give the best support to immigrants in their integration into the Finnish society.