Työaikasäännösten noudattaminen käytännössä eräässä matkailualan yrityksessä

• Main Authors: Junttila, Arto, Nuutinen, Kalle
• Other Authors: Savonia-ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Savonia-ammattikorkeakoulu 2011
• Subjects: matkailuala; työaika; ylityö; työaikalaki; työehtosopimuslaki; Hotelli- ja ravintola-ala; Työaikalainsäädäntö; Työehtosopimus; Työturvallisuus; fi=Majoitus- ja ravitsemisala|sv=Inkvarterings- och kosthållsbranschen|en=Hotel and Restaurant|; Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/33451

Tiivistelmä Mediassa on viime aikoina uutisoitu, kuinka hotelli- ja ravintola-alan työehtosopimusta on rikottu ja työntekijät ovat joutuneet huonoon asemaan. Tämän opinnäytetyön myötä saadaan käytännön tietoa siitä, miten työehtosopimuksien säännöksiä alalla sovelletaan. Tämä tapahtuu tutkimalla erään Pohjois-Suomessa sijaitsevan hotelli- ja ravintola-alan yrityksen työaikaolosuhteita. Tutkimuskohteena oleva yritys X on satunnaisesti valittu toimija alalta ja yritys jää tässä opinnäytetyössä täysin anonyymiksi aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Tutkimus toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena, jossa yritys X:n työvuorolistoja tutkittiin noin vuoden ajalta. Työvuorolistoista laskettiin suunnitellut työvuorot kokonaisuudessaan, sekä niihin tulleet muutokset. Lisäksi tutkittiin, kuinka usein työntekijät joutuivat tekemään yli 10 tuntia kestäviä työvuoroja ja yli 5 peräkkäisen työvuoron jaksoja. Yritys X:n työntekijöille toteutettiin myös survey -tutkimus, jonka tarkoituksena oli tukea varsinaista tutkimusta. Kirjoituspöytätutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yritys X:n kaikista työvuoroista noin puolet muuttui jotenkin. Yleisin muutos oli 15 - 30 minuutin pidennys työaikaan. Merkittävänä muutoksena pidettiin yli tunnin muutosta työaikaan, tai vapaapäivän muuttumista työpäiväksi. Työntekijät eivät juuri joutuneet tekemään yli 10 tunnin työvuoroja peräkkäisinä päivinä. Yli 5 peräkkäisen työvuoron jaksoja työntekijät joutuivat tekemään lähinnä ainoastaan lomien aikaan. Survey -tutkimuksen tulokset tukivat varsinaista tutkimusta. Työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työaikaolosuhteisiinsa. Esille nousivat lähinnä huoli viikonloppuvapaiden vähyydestä, sekä riittämätön levon määrä iltavuorosta aamuvuoroon siirryttäessä. Johtopäätöksenä tästä voitiin tehdä, että tutkimuksen kohteena ollut yritys X noudatti työehtosopimusta kohtalaisen hyvin. Suuria rikkomuksia työaikojen suhteen ei työvuorolistoista käynyt ilmi. Survey – tutkimuksen vastausten perusteella myös työntekijät tukivat tätä väitettä. Tutkimuksen tulokset ovat luotettavia. Kirjoituspöytätutkimus on toteutettu oikeista työvuorolistoista, jotka tämän opinnäytetyön tekijät ovat itse hakeneet suoraan yritys X:stä. Survey – kysely toteutettiin työajalla yritys X:ssä, joten vastaajat ovat varmasti yrityksen työntekijöitä. Näin ollen tutkimusta voidaan käyttää esimerkkinä hotelli- ja ravintola-alan yrityksestä ja sen työaikojen toteutuksesta. Tutkimusta voisi laajentaa ottamalla tutkinnankohteeksi myös muita alan yrityksiä ja vertailla tuloksia. Jatkotutkimusta voisi tehdä myös tutkimalla, ovatko työntekijät saaneet ylitöistä asianmukaiset korvaukset ja onko työaikamuutoksiin kysytty heidän lupaansa. Kiinnostavaa olisi myös tietää, millä varoitusajalla työaikamuutokset ovat tulleet. Abstract News has lately covered stories about breaches of the collective labour agreement in the hotel and restaurant business. Failing to follow the collective agreements has put the employees of the companies between rock and a hard place. The following study provides first-hand knowledge about the implementation of the labour code by studying the working hours in a hotel and restaurant company situated in northern Finland. The company was randomly picked and will be handled anonymously in this study. Therefore the company shall be referred as company X in this thesis. The actual research was carried out by analysing the shift rosters of the company X for a one year's length. The shift rosters were studied to find out about the number of total work days for each employee and to find out if any changes were made to the roster after it has been published. Furthermore, authors wanted to know, if the employees had to do longer runs than five working days in a row. The employees of the company X also filled in a mixed method survey to bring qualitative information to the study. The results of the study show that approximately half of the shifts in the roster have been modified after the roster is published. The most common modification is lengthening the working day by 15 to 30 minutes. More than one hour's modification in the work day was considered as substantial modification. Longer than five days in a row work runs the employees had to do mainly during the holiday season. As a conclusion the authors state that company X follows the collective labour agreement relatively well. Any major breaches regarding shift rosters were not found. Also the results of the survey research among the employees support the fact. The research was executed thoroughly by studying actual shift rosters, which were collected directly from company X. Research questionnaire was carried out by asking the employees of company X to fill out the answers during their work time, so authors can be certain that the respondents are actual employees of company X. Therefore, the results of the study can be considered reliable. Future studies could be made by expanding the research sample to other companies in the same field of business. Furthermore, studies could be carried out to find out if employees have received appropriate compensation from overtime work and have the employees been asked permissions when modifications have been made to the shift rosters. It would also be interesting to find out, just how short notice does the employer give before making the modifications to the roster.