Nuorten tiedot HPV-infektiosta : haasteita seksuaaliterveyden edistämiseen

• Main Authors: Kohonen, Mari, Räisänen, Alisa, Sipiläinen, Veera
• Other Authors: Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Metropolia Ammattikorkeakoulu 2009
• Subjects: nuoret; tietoisuus; sukupuolitaudit; papilloomavirus; seksuaaliterveys; tartuntataudit; kouluterveydenhuolto; terveyden edistäminen; seksuaalikasvatus; seksuaalinen käyttäytyminen; seksuaalisuus; ihmisen papilloomavirus; HPV-infektio; Hoitotyön / Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto; fi=Hoitotyö|sv=Vård|en=Nursing|; Hoitotyön koulutusohjelma; Canada; Laaja; Norway; Suomalainen; Iceland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/2472

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaisilla menetelmillä ja mittaristoilla nuorten HPV-tietoisuutta on tutkittu, mitä nuoret tietävät HPV-infektiosta sekä mitkä tekijät vaikuttavat nuorten HPV-tietoisuuteen. Työ on osa projektia Seksuaaliterveyden edistäminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 2008-2011. Projektin lähtökohtana on Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2007-2011. Työ on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Työhön mukaan otettu aineisto on rajattu koskemaan pääasiassa alle 25-vuotiaita nuoria, ja se koostuu yhteensä 13 tutkimusartikkelista. Aineistoon hyväksyttiin vain vuoden 1999 jälkeen ilmestyneet tutkimukset. Tutkimuksista kahdeksan on yhdysvaltalaisia, kaksi englantilaista, yksi kanadalainen ja suomalainen sekä yksi Tanskassa tehty, jonka tutkimusjoukossa oli mukana ruotsalaisia, norjalaisia ja islantilaisia osallistujia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien mukaan nuorten HPV-tietoisuutta on tutkittu yleisimmin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, ainakin osana tutkimusta. Tuloksista ilmenee myös, että nuorten tiedot HPV-infektiosta ovat vähäisiä. Tietoisuus on heikkoa laaja-alaisesti. Nuoret eivät tunne HPV:n tartuntareittejä, oireita, mahdollisia seurauksia eivätkä ehkäisyämenetelmiä. Nuoret kertovat saaneensa HPV-tietonsa ensisijaisesti mediasta: lehdistä, televisiosta ja internetistä. Merkittävimpiä papilloomavirustietoisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, seksuaalinen aktiivisuus ja keskiarvoa suurempi seksipartnereiden lukumäärä. Tulosten mukaan heikoiten HPV:stä tietävät nuoret miehet. Opinnäytetyön tulokset antavat ajankohtaisen ja kattavan kuvauksen nuorten tämän hetkisestä HPV-tietoisuuden tasosta. Suomessa nuorten tietoisuutta HPV:stä on tutkittu ainoastaan HPV-rokotteiden näkökulmasta. Näin ollen kansainvälisten tutkimustulosten tarkastelu sekä niiden esille tuominen auttaa yhteiskuntamme nuorten HPV-tietoisuuden arvioimista ja sen pohjalta tarvittavien tietoisuutta lisäävien keinojen käyttämistä. Opinnäytetyössä esille tulleita tuloksia olisi jatkossa mahdollista hyödyntää nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä, etenkin suunniteltaessa ja kehitettäessä nuorille suunnattua seksuaalikasvatusta. Tulosten pohjalta olisi myös helppo lähteä muodostamaan suomalaisten nuorten HPV-tietoisuuden tutkimiseen käytettävää mittaristoa, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista saada kotimaista tutkimustietoa aiheesta. The purpose of this final project was to clarify what methods and indicators were used in studies about adolescents' knowledge of HPV, what they knew about HPV and what factors affected the level of their knowledge. This report was carried out as part of The Promoting Awareness of Sexual Health in Student Healthcare 2008-2011 project. The project is based on a Finnish health care project The Sexual and Reproductive Heath Plan 2007-2011. The method for this final study was systematic literature review. The data was mainly limited to studies of young people under the age of 25 and the materials consisted 13 different studies published after 1999. Eight of the studies were made in the United States of America, two in the United Kingdom, one in Canada and Finland as well as one in Denmark including participants from Sweden, Norway and Iceland. According to the results, the most commonly used method was quantitative data collection. The results also showed that adolescents' knowledge of HPV was low in all categories. Adolescents didn't know much about HPV's transmission, symptoms, possible consequences or prevention. Adolescents got their information mostly from media: newspapers, magazines, TV and the Internet. The most important factors affecting the amount of knowledge were female sex, sexual activity and many sexual partners. According to the results, young men's knowledge of HPV was the lowest. The results of this final study gave an updated and inclusive description of the level of adolescents' HPV knowledge today. In Finland, HPV knowledge has been studied only in the perspective of the HPV vaccination. This being the case, reviewing international studies and publishing them may support estimating our adolescents' knowledge of HPV, and using this information may help finding methods to increase the level of HPV knowledge. The results shown in this final report might also be used in promoting adolescents' sexual health in future, especially when planning sex education to adolescents. Based on the results of this report it could be easy to create a method to study Finnish adolescents' HPV knowledge levels and to get updated information about this topic in Finland.