Poron laidunnuksen vaikutus männyn luontaiseen uudistumiseen

• Main Author: Lappalainen, Matti
• Other Authors: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Bachelor Thesis
• Language: Finnish
• Published: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2010
• Subjects: poro; laiduntaminen; poronhoito; metsänuudistus; mänty; poron laidunnus; männyn luontainen uudistuminen; fi=Luonnonvara- ja ympäristöala|sv=Bioekonomi och Miljöbranschen|en=Natural Resources and Environment|; Metsätalouden koulutusohjelma; Metsätalous; Poronhoito
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/19326

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää poron laidunnuksen vaikutus männyn luontaiseen uudistumiseen poronhoitoalueella. Tutkimuksessa tarkastellaan männyn taimimäärien eroja laidunnetulla ja laiduntamattomalla alueella. Aineiston perustana on poronhoitoalueelta mitattu 100 vastinparia, joista on muodostettu 50 vertailuparia kahden päätekijän mukaan; laidunnettu – laiduntamaton. Männyn taimista mitattiin lukumäärät, pituus sekä ikä. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla GEE-estimointia käyttä-en. Aineistosta muodostettiin hierarkkinen kaksitasoinen malli, jossa ylem-mällä tasolla muuttujana oli laidunnettu–laiduntamaton ja alemmalla tasolla koeala. Männyn taimia esiintyi laiduntamattomalla alueella lähes kaksinkertainen määrä laidunnettuun alueeseen verrattuna. Laiduntamattomalla alueella taimimäärät voivat olla todella suuria, kun vastaavasti laidunnetulla alueilla suuria taimimääriä ei voi esiintyä. Poron laidunnuksella on merkittävä vaikutus männyn luontaiseen uudistumiseen. Luontaisen uudistamisen onnistumisen edellytyksenä poronhoitoalueella on uudistusalan aitaaminen. Syy taimimäärien vähäisyyteen on porojen ylilaidunnus alueilla. The purpose of this research was to find out how reindeer grazing affects on the natural regeneration of pinus sylvestris. The main idea in this research was to settle values of pinus sylvestris saplings between grazed and un-grazed areas. Research material consists of 50 comparison pairs that have been created by using two main objects, grazed-ungrazed. The quantity, length and age of the pinus sylvestris saplings were measured. The results were analyzed with SPSS-statisticprograms using GEE-estimating. A model of the two hierarchical levels was formed of the material. At the higher lever the variable was grazed-ungrazed and at the lower level the variable was the test area. There were huge differences of sapling values between grazed and ungrazed areas. In the ungrazed area there were almost two times more saplings than in the grazed area. In the ungrazed area ...