Humalan viljelyn mahdollisuudet Pohjois-Savossa

Humalan viljelyn elvyttäminen olisi ajankohtaista, sillä Pohjois-Savossa on pohdittu mahdollisuutta siitä, voisiko joskus olla olemassa täysin pohjoissavolaista olutta, jonka raaka-aineet olisivat paikallisia. Viime aikoina pienpanimoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut. Pienpanimot voisivat käyt...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ilonen, Minttu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: 2019
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/170253
Description
Summary:Humalan viljelyn elvyttäminen olisi ajankohtaista, sillä Pohjois-Savossa on pohdittu mahdollisuutta siitä, voisiko joskus olla olemassa täysin pohjoissavolaista olutta, jonka raaka-aineet olisivat paikallisia. Viime aikoina pienpanimoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut. Pienpanimot voisivat käyttää kotimaista humalaa tuotantoonsa. Ne tarvitsevat humalaa pienempiä määriä kuin isot panimot, joten ainakin teoriassa humalan tuottaminen niiden käyttöön olisi mahdollista. Opinnäytetyössä selvitettiin humalan viljelyn mahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Humalan viljely valikoitui aiheeksi ONT-ideaseminaarissa. Opinnäytetyöllä haettiin vastausta siihen, miksi Pohjois-Savossa (tai muuallakaan Suomessa) humalaa ei viljellä aktiivisesti ja olisiko pienpanimoilla halua käyttää lähellä tuotettua humalaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli välittää tietoa humalan viljelystä pohjoissavolaisille viljelijöille ja muille alan ihmisille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on KASVI-Taito-hanke. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimus- ja kehittämistyönä. Tietoa etsittiin humalan viljelystä, historiasta, ominaisuuksista ja ne koottiin opinnäytetyön teoriaosaan. Humalan viljelytekniset seikat koottiin viljelyoppaaseen. Opinnäytetyöhön kuului myös kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin suomalaisten pienpanimoiden kiinnostusta lähellä tuotetun humalan käyttöön. Kyselytutkimuksen toteuttivat Mallas-hankkeelle agrologiopiskelijat Sami Korhonen, Antti Tikkanen, Henri Tolonen ja Topi Hurskainen. Viljelyteknisiä esteitä humalan viljelylle Pohjois-Savossa ei opinnäytetyön perusteella ilmennyt. Viljelyn aloittaminen on kuitenkin pitkäaikainen investointi. Kyselyn tulosten perusteella suomalaiset pienpanimot ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään kotimaista humalaa oluenpanoon. Toimeksiantajahanke voi hyödyntää humalan viljelyopasta koulutustilaisuuksissaan. Humalassa on vielä paljon tutkittavaa, joten jatkotutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi suomalaisten lajikkeiden viljelykokeet ja oluiden koepanot. Opinnäytetyön liitteinä ovat toteutetun kyselyn humalaan liittyvät kysymykset sekä humalan viljelyopas.