| Summary: | Suomessa toimii lukematon määrä erityyppisiä, erikokoisia ja erilaisia tavoitteita itselleen asettaneita kuoroja. Lähes kaikki kuorot toimivat harrastajamaisesti, ja yleensä ainoa palkattu henkilö kuorossa on kuoronjohtaja. Suuri osa kuoroista järjestää julkisia esiintymisiä ja konsertteja. Vastuu näiden esiintymisten tuotannollisista asioista lankea useimmiten kuorolaisista kootulle hallitukselle, jolla ei kuitenkaan ole aikaa, intoa eikä osaamistakaan tuotantojen tehokkaaseen toteuttamiseen. Kuorojen toiminta jää usein niiden tavoitteita pienemmäksi. Samalla kuorotoiminnan vaikuttavuus kunnallisessa kulttuuripolitiikassa ja kulttuuripalvelujen tuottajana ei saavuta mahdollista potentiaaliaan. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, voisiko useamman kuoron yhdessä palkkaama ammattilainen – kuorotuottaja – ratkaista edellä mainitut ongelmat. Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (SULASOL) tilaaman tutkimuksen tarkempana tavoitteena oli selvittää, voiko kuorotuottaja lisätä kuorotoiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua ja jos voi, millä tavoin; millaisia hyötyjä ja haittoja kuorotuottajasta voi eri osapuolille aiheutua sekä miten kuorotuottajan palkkaus voidaan käytännössä järjestää. Opinnäytetyössä luotiin kattava katsaus tuottamisen ulottuvuuksiin kuorokentällä ja kuorotoiminnan kiinteään yhteyteen etenkin pienten paikkakuntien kulttuuritarjontaan. Työn keskiössä on kuorotoiminnan, kunnallisen kulttuuripolitiikan ja tuottajan työn risteymäkohtaan muodostuva kuorotuottajan tehtävä, joka mahdollistaa kaikkien kolmen osa-alueen synergisen kehittymisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Laajan teoreettisen pohdinnan lisäksi opinnäytetyössä hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä: useiden kuoro- ja rahoittajahaastattelujen ja valtakunnallisen kuorokyselyn ohella toteutettiin kuukauden mittainen käytännön kokeilu viiden rovaniemeläisen kuoron kanssa. Työn tuloksena syntyi kuorotuottajan palvelumalli, jossa kuvataan mm. kuorotuottajapalvelun tarkoitus, sisällöt, kohderyhmät, hinnat, rajaukset, vaikutukset, laadunarviointitavat ja rahoitusmahdollisuudet. Kuorotuottajan tehtävät on paketoitu neljäksi erilaiseksi palvelupaketiksi kolmen eri kokoluokan kuoroille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat tavoitteellista kuorotoimintaa harjoittavat yhdistysmuotoiset aikuiskuorot, jotka palkatun kuorotuottajan avulla voivat tehostaa toimintaansa ja lisätä kulttuuripoliittista vaikuttavuuttaan. Kuorotuottajan hyödyt kytkeytyvät ennen kaikkea toimintojen ammattimaiseen suorittamiseen, uusien ideoiden generointiin sekä yhteiskunnallisen ulottuvuuden huomioimiseen. Laadultaan parantunut toiminta saa aikaan positiivisia alueellisia vaikutuksia sekä parantaa kulttuurin saavutettavuutta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös erilaisten rahoitusmuotojen, kuten suoran palkkauksen, kunnallisen yhteishankkeen tai apurahatuottajan etuja ja haittoja. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Monitahoisesta aiheesta saatiin aikaan selkeä ja helposti markkinoitava palvelu. Luotu malli on suoraan hyödynnettävissä Sulasolin jäsenkuoroihin ja toimintapaikkakunnille ympäri Suomen. Malli voidaan myös oma-aloitteisesti ottaa käyttöön missä tahansa kuorossa tai millä tahansa paikkakunnalla. Malli tarjoaa uuden toimimisen tavan koko kuorokentälle. There are countless number of choirs in Finland, all with different styles, sizes and objectives. Almost all of these choirs are amateur-based and the only one being paid in the choir is usually the conductor. However, most of the choirs organise public performances and concerts. In most cases, it is the board of the choir who carries the responsibility of the production, although not necessarily having enough time, strive or expertise to do so. Thus, a choir’s activities remain smaller than they could optimally be. Also, the impacts of choir activities on the municipal cultural policy and on the supply of cultural services do not reach their full potential. In this thesis, it was explored if a choir producer – hired by several local choirs – could resolve the above-mentioned problems. The objective of the thesis, commissioned by The Finnish Amateur Musicians’ Association, was to find out if a choir producer could enhance the effectiveness, the efficiency and the quality of choir activities, and if it can, how; what kind of benefits and disadvantages a choir producer could bring to different parties, and how the hiring of a choir producer could be carried out in practice. The thesis draws an extensive review of the dimensions of production on the choir field and of the tight connection between the choir activities and the cultural supply in small towns. In the core of the thesis lies the profession of a choir producer, which connects the choir activities, the municipal cultural policy and the producing work, and which enables all the three dimensions to develop themselves and reach their objectives. In addition to theoretical contemplation, the variety of methods were applied, including interviews of choirs and funders, a survey to Finnish choirs and a practical month-long experimental period with five choirs from Rovaniemi. As a result, a model of the choir producer was crated. The model depicts the meaning, contents, target groups, prices, restrictions, impacts, quality assurance methods and funding options of the choir producer service. Different tasks of the choir producer have been packaged into four service packages for choirs of three different sizes. The main target group is an adult choir striving for great goals – with the help of the choir producer, it can enhance its efficiency and effectiveness. The assets of the choir producer include for exemple the professional execution of the activities, the ability to generate new ideas and the aptitude to consider the societal dimension. Better choir activities in turn generate positive regional impacts and enhance the accessibility of culture. In the thesis it was also unravelled the pros and cons of several funding options – direct hiring, municipal projects and grant systems to name a few. The objectives of the thesis were met. The multi-faceted topic was able to be shaped into a tangible and easily marketable service. The commissioner can use the model with choirs and in towns all over Finland. The model can also be implemented independently in any choir in any town. The model offers a new way of doing things for the entire choir scene.
|
|---|