| Summary: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eteläkarjalaisten vertaistukiryhmäläisten kokemuksia vertaistukitoiminnasta Kaakkois-Suomen Sydänpiirillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kokemuksista yhteenveto, jonka pohjalta Kaakkois-Suomen Sydänpiiri pystyisi kehittämään vertaistukitoimintaansa. Opinnäytetyömme toteutettiin Kaakkois-Suomen Sydänpiiri ry:n toiveesta liittyen hankkeeseen Yhdessä Terveyden polulle 2013–2015. Hankkeen aikana kerätyistä palautteista toivottiin yhteenvetoa ja tuloksena konkreettisia toimintaa kehittäviä ideoita. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistehtävä ja käytimme laadullisia tutkimusmenetelmiä. Käytimme Sydänpiirin keräämiä valmiita palautteita (N=258) Yhdessä Terveyden polulle – hankkeen aikana. Palautteiden pohjalta laadimme kehittämistehtävät, joista koostimme teemat fokusryhmähaastatteluun (N=6). Fokusryhmähaastattelu toteutettiin työikäisten vertaistukiryhmälle. Haastattelu analysoitiin teemoittelemalla ja tuloksena syntyi kehittämisehdotuksia Sydänpiirin vertaistukitoiminnalle. Opinnäytetyön tulosten mukaan kolmannen sektorin järjestämä toiminta on edelleen huonosti tunnettua etenkin työikäisten sairastuneiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa. Laajempi mainostaminen ja lähelle kansalaista tuotu toiminta luo järjestötoimintaan näkyvyyttä. Vertaiset kokivat vertaistukitoiminnan erittäin tärkeäksi osaksi hoitoprosessia. Hakeutuminen ryhmiin oli vaihtelevaa ja usealla vastaajalla oli kokemus, että sairastumisen alkuvaiheeseen pitäisi panostaa enemmän. Monesti tämän pitäisi tapahtua jo sairaalan päivystyksessä tai osastolla. Näin ollen hoitohenkilökunnan tietoisuutta järjestötoiminnasta tulisi lisätä. Aktiivinen tiedottaminen hyvinvointiasemille ja työterveyshoitajille saisi enemmän työikäisiä mukaan toimintaan. Sairaalassa sairaalavertaisen toimintaa tulisi lisätä osastoilla ja päivystyksessä. Lisäksi ahkeralla ja näkyvällä tiedottamisella terveydenhuollon henkilökunnalle saataisiin useampi sairastunut järjestön tuen piiriin. The aim of this Master’s thesis is to describe the experiences of the participants of Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry’s South Karelian peer group in peer support activities. The goal was to produce a summary of the experiences to help Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry develop its peer support activities. The thesis was completed on the request of Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry, as part of the Yhdessä Terveyden polulle (Together on a Path to Health) 2013–2015 project. Qualitative research methods were used to complete the thesis, which was carried out as a research development task. Feedback (258 pieces) collected by Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry during the Yhdessä Terveyden polulle project were used as a basis of the thesis. First, development tasks were prepared based on this feedback, and then themes (6) were further on developed from these development tasks to be used in a focus group interview. The focus group interview was carried out for the peer support group aimed at working-age people. The interview was analysed thematically, and as a result, development proposals were produced for Kaakkois-Suomen Sydänpiiri Ry’s peer support activities. The study results show that activities organised by the third sector are still poorly known, especially among working aged sufferers of heart conditions and the nursing staff. More extensive advertising and bringing activities close to the citizens would enhance the activities of the association. Peer support activities were considered a very important part of the nursing process by the peer group participants. Respondents varied in their willingness to attend peer support activities. Many of the respondents also expressed the view that greater emphasis should be placed on providing support at the early stages of diagnosis. In many cases, this should take place at the emergency care unit or hospital ward. For this reason, staff awareness of the peer support activities should be improved. Distributing information to wellbeing centres and occupational health care nurses more actively would enhance the participation of working aged people in the activities. In hospitals, peer activities should be increased at the wards and the emergency care unit. In addition, active and visible distribution of information among health care staff would increase the number of sufferers who make use of the support provided by the association.
|
|---|