Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2017

• Main Authors: Karinen, Jouko, Peronius, Antti, Toppila, Rauno
• Other Authors: Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Lapin ammattikorkeakoulu 2018
• Subjects: Arctic; Jukka; Kupari; Laaja; Lupa; Pekka
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/143056

Metallien valmistus perustuu ensisijaisesti kallioperästä löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Mikäli löydetty mineraaliesiintymä on taloudellisesti hyödynnettävissä, voidaan siitä käyttää termiä malmi. Metallipitoisen mineralisaation kannattavaan hyödyntämiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen eli rikastamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti, lupa-asiat sekä metallien maailmanmarkkinahinnat. /1/ Suomi on geologialtaan ja infrastruktuuriltaan lupaava maa monien eri metallimalmien louhinnalle ja taloudelliselle hyödyntämiselle. Alue kuuluu geologisesti Fennoskandian kilpialueeseen, joka vastaa malmipotentiaaliltaan muita kaivostoiminnan kannalta merkittäviä maita, kuten Kanadaa ja Afrikkaa. Suomen merkittävimmät metallivarannot muodostuvat kulta-, nikkeli-, kupari-, kromi- ja sinkkiesiintymistä, joista potentiaalisimmat esiintymät sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Perinteisesti Suomen kaivostoiminta ja malmien etsintä on keskittynyt kotimaisen teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden, kuten nikkelin ja kuparin, etsintään. Suomesta voidaan yhä löytää merkittäviä esiintymiä erityisesti jalometallien ja high-tech-metallien osalta. /1 – 3/ Vuonna 2017 suomalaisissa metallimalmikaivoksissa tuotettiin kromia, nikkeliä, kultaa, kuparia, sinkkiä, rikkiä, kobolttia sekä platinaa ja palladiumia. Suomi on kromin ainoa tuottajamaa Euroopan unionissa. Tällä hetkellä (6.4.2018) Suomessa on 9 kpl toimivia metallimalmikaivoksia. Seuraavien viiden vuoden aikana toimintaa ollaan mahdollisesti aloittamassa kolmessa uudessa kaivoksessa (Sotkamo Silver, Keliber Kaustinen, Kaapelinkulma) ja viiden suljetun kaivoksen uudelleen avaaminen on mahdollista (Pahtavaara, Hannukainen, Otanmäki, Laivakangas, Hautalampi). /4, 5/ Metallimalmikaivosten lisäksi Suomessa louhitaan myös erilaisia teollisuusmineraaleja. Vuonna 2017 teollisuusmineraalikaivoksissa louhittiin mm. dolomiittia, kalsiittia, apatiittia, wollastoniittia sekä talkkia yhteensä 27 esiintymästä. Teollisuusmineraalien louhintaan liittyy myös Soklin apatiittikaivoshanke. Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja ja yksi Euroopan suurimmista wollastoniitin tuottajista. /1,4/ Kaikkiaan 2017 Suomessa tehtiin louhintaa 22 eri yhtiön toimesta 44 eri kaivoksella. Tässä ovat mukana metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhinta sekä kaivosluvalla tapahtuvien rakennuskivien louhinta. /151/ Muutaman vuoden kestäneen notkahduksen jälkeen kaivosteollisuuden näkymät ovat jälleen parantuneet, mikä näkyy kasvussa olevassa malmitutkimuksessa, sekä eteenpäin menevinä kehityshankkeina. Vuonna 2016 malminetsinnän investoinnit ja kairausmäärät kääntyivät kasvuun. /5/ Maassamme toimivien metallimalmikaivosten takana ovat enimmäkseen suuret monikansalliset kaivosyhtiöt. Syitä Suomen suurelle suosiolle ulkomaisten kaivosyhtiöiden investoinneissa on monia, kuten maamme infrastruktuuri, lainsäädäntö, historia sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Suomessa on hyvin kattava tie- ja rautatieverkosto, joita pitkin louhittavia malmeja voidaan kuljettaa mm. satamiin ja niistä eteenpäin ympäri maailmaa. Lisäksi hallitus ja lainsäädäntö tukevat uusien varantojen kartoittamista ja kaivostoimintaa, minkä vuoksi maata pidetään turvallisena toiminta- ja investointiympäristönä. Suomen pitkän kaivoshistorian aikana maahan on tullut paljon osaamista ja uusia kaivosalan asiantuntijoita koulutetaan jatkuvasti. Lisäksi Suomen kallioperää on tutkittu vuosien saatossa paljon ja tietoaineisto on ulkomaisten malminetsintäyhtiöiden käytettävissä Geologian tutkimuskeskuksen maksullisten ja maksuttomien aineistopalvelujen kautta. /2,3,5/ Suomessa tärkeimmät kaivostoimintaa säätelevät lait ovat kaivoslaki, ympäristönsuojelu- ja vesilaki, sekä luonnonsuojelulaki. Oikeudet esiintymään, sen tutkimiseen sekä varsinaisen kaivostoiminnan aloittamiselle myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), jonka lisäksi toimintaan tarvittavan ympäristö- ja vesitalousluvan myöntää paikallinen aluehallintovirasto (AVI). Näihin luvituksiin liittyen suurissa kaivoshankkeissa läpikäydään YVA-menettely eli ympäristövaikutusten arviointi, jossa yhteysviranomaisena toimii paikallinen ELY-keskus. Lisäksi kaivostoiminta tarvitsee suuren määrän erilaisia erityislupia mm. kemikaalidirektiivin mukaiset luvat ja lisäksi maankäyttöön liittyvä kaavoitus on eräänlainen hyväksymismenettely sekin. /84 Kaivosala tukitoimineen on laaja kokonaisuus. Tämän raportin tarkoituksena on antaa lukijalle perustietoa Suomen kaivoksista, kaivosprosessista sekä siellä tarvittavasta tekniikasta ja tukitoiminnoista, kuten kunnossapidosta. Vuoden 2012 jälkeen kaivosalalla on tapahtunut paljon muutoksia johtuen uusien malmiesiintymien löytymisestä ja useiden kaivoshankkeiden nopeasta etenemisestä. Tässä raportissa käydään läpi Suomessa toimivien kaivosten ja meneillään olevien kaivoshankkeiden tilanne vuoden 2017 lopussa. Raportissa myös luodaan ajankohtainen katsaus toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja ympäristöasioihin, sekä Suomessa tapahtuvaan pienkaivostoimintaan ja kullankaivuuseen. Tämä raportti on päivitetty versio Tiina Rissasen kirjoittamasta Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 -julkaisusta, joka julkaistiin vuonna 2013. Tekstin ovat laatineet Jouko Karinen ja Rauno Toppila Lapin AMK:n Arctic Steel and Mining-tutkimusryhmästä. Lisäksi geologi ja kaivosyrittäjä Antti Peronius on kirjoittanut tähän katsaukseen kappaleen Suomessa tapahtuvasta pienkaivostoiminnasta ja kullankaivuusta. Kaivosalan toimialakatsaus 2012 -julkaisun tietoja on päivitetty ensisijaisesti Tukesin vuodelta 2017 kokoamien raporttien, sekä Suomen kaivosyrittäjien seminaarissa 7.-8.6.2017 pidettyjen esitelmien pohjalta. Lisäksi haastateltiin Tukesin ryhmäpäällikkö Terho Liikamaata, KT ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelaa, AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokelaa, Sotkamo Silverin konserninjohtaja Timo Lindborgia ja Keliber Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lambergia. Raportti on tehty Arctic Smart Mining Cluster (AMIC)-hankkeen yhteydessä, jonka tavoitteina ovat yhteistyöverkoston ja kaivannaisalan klusterin luominen Lapin ja Pohjois-Karjalan alueille, verkostoituminen kaivannaisalan toimijoihin Euroopassa sekä kaivannaisalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tunnettavuuden lisääminen. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Lapin liiton rahoittama. Tämä raportti sisältää perustiedot Suomessa toimivista kaivoksista ja meneillään olevista kaivoshankkeista, sekä kaivosprosesseista, kaivoksissa tarvittavasta tekniikasta ja tukitoiminnoista. Geologi Antti Peronius on luonut katsauksen Suomessa tapahtuvaan pienkaivostoimintaan ja kullankaivuuseen. Raportissa tarkastellaan myös kaivostoiminnan lainsäädäntöä ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia. Tämä raportti on päivitetty versio Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012-julkaisusta, joka julkaistiin vuonna 2013. Raportti on tehty osana Arctic Smart Mining Cluster (AMIC)-hanketta. Hankkeen tavoitteina on luoda Lapin ja Pohjois-Karjalan alueille yhteistyöverkosto ja kaivannaisalan klusteri, verkostoida kaivannaisalan toimijoita sekä lisätä kaivannaisalan tunnettavuutta ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama.