Halkiolapsen hoito : Koulutusiltapäivä halkiohoidoista Oulun yliopistollisessa sairaalassa

• Main Authors: Pirhonen, Marjo, Malkamäki, Mariana
• Other Authors: Oulun ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Oulun ammattikorkeakoulu 2017
• Subjects: Suulakihalkio; huulihalkio; fi=Hoitotyö|sv=Vård|en=Nursing|; Hoitotyön tutkinto-ohjelma; Northern Finland
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/140970

Huuli-suulakihalkiot ovat epämuodostumia, jotka syntyvät lapselle sikiöaikana. Halkio vaikuttaa lapseen kokonaisvaltaisesti mm. puheenkehitykseen sekä ulkonäköön. Halkiolasten määrä pieni suhteessa kokonaissyntyvyyteen vuosittain. Määrä on Oulun yliopistollisen sairaalan alueella 20 — 30 lasta vuosittain. Pohjois-Suomessa yleisin halkio tyyppi on suulaenhalkio. Oulun yliopistollinen sairaala on toinen yliopistosairaala Suomessa, jossa halkioita hoidetaan. Opinnäytetyönämme järjestimme Koulutusiltapäivän Oulun yliopistollisessa sairaalassa halkiohoidoista. Koulutukseen osallistui Oulun yliopistollisen sairaalan henkilökuntaa ja erityisvastuualueen kolmesta sairaalasta henkilökuntaa etäyhteydellä, lisäksi koulutuksessa oli sillä hetkellä Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoitotyön harjoittelussa olevia opiskelijoita. Opinnäytetyömme tavoitteena oli viedä tietoa halkiolapsen hoidosta ja arjesta terveydenhuollon yksiköihin. Koulutuksen onnistumisesta ja hyödyllisyydestä kerättiin palautetta koulutuksen kuulijoilta Webropol-kyselyllä. Lisäksi kyselylomakkeen avulla selvitimme projektityöryhmältä, miten koulutuksen järjestäminen on heidän mielestään onnistunut. Opinnäyteyössä on käytetty sekä painettuja että sähköisiä lähteitä. Lähteinä on ollut kirjallisuutta, Pro Gradu-tutkielmia ja väitöskirjoja, sekä tilastoja. Teoriatietoa on lisäksi oppimisesta ja ohjauksesta sekä projektityön suunnittelusta ja toteutuksesta Koulutusiltapäivä koostui neljästä luentokokonaisuudesta; halkioiden kirurgisesta hoidosta, halkiohoidot hoitotyön näkökulmasta sekä meidän opiskelijoiden pitämästä osuudesta, jossa käsiteltiin halkiolapsen ensimmäisen vuoden haasteita ja vuorovaikutusta ja kohtaamista. Lopuksi oli kokemusasiantuntijan osuus. Kuulijoiden kyselylomakkeessa olleita kysymyksiä analysoimme kvalitatiivisin menetelmin, jossa ryhmittelimme vastauksia kokonaisuuksiin. Koulutukseen osallistuneiden palautteen pohjalta koulutus oli asiasisällöltään kattava ja monipuolinen. Vastauksista tuli esiin koulutuksen tarpeellisuus. Koulutusta toivottiin myös vastauskissa lisää, erityisesti syöttämiseen liittyvissä asioissa ja hoitotyöstä eri osastoilla. Opinnäytetyömme koulutuspäivän materiaalia voi tulevaisuudessa hyödyntää koulutuksissa. Materiaalin pohjalta on myös mahdollista tehdä neuvoloille ja sairaaloille tiivis opas halkiolapsen ensimmäisen vuoden haasteista ja kuinka auttaa perhettä joskus hyvinkin raskaassa arjessa. Opas tulisi toivomme mukaan neuvoloiden ja sairaaloiden henkilökunnan käyttöön ja näin hoitolinjoja ja hoidonlaatua kyettäisiin tasavertaistamaan. The number of the children, who has a cleft in lip or/and palate, is small in relation to birth rate. The number is 20 — 30 children every year, in the area of the Oulu University Hospital. The most general cleft-type in Northern Finland is a cleft of palate. The Oulu University Hospital is other university hospital in Finland in which clefts is treated. Our idea before the beginning of the Thesis was that the staff of the child welfare clinics and birth hospitals does not have information about the clefts, the challenges of the life in the families in which the child has a cleft. Our idea was also that they don’t have information how helps the family and how meets the family which has born the child who has cleft a lip and/or plate has been born. The topic of this operational Thesis research was to arrange a traning afternoon in Oulu University Hospital. The subject of the education was treatment of the children who has a cleft. The objective of our dissertation was to export information about the slit child's care and workday to the units of the public health service. Our objective was furthermore to get experience of the arranging of training meetings. The own learning also was in a big position in this project. The training afternoon consisted of four lecture wholenesses. Finally there was the experience expert's share. We sent a feedback inquiry to the listeners. We analyse answers with the method of the qualitative analysis, in other words by grouping similar answers together. Based on the feedback of the ones which had participated in the education the training afternoon was covering from its contents and versatile. From the answers the necessity of the training came out. More education also was hoped for in the answers, especially the matters which are related to the feeding and from the nursing in different departments. The material of the education can be utilised in the future in the new educations. It also is possible to make a handbook based on material to the child welfare clinics and hospitals from the challenges of the first year, a cleft child and how will help the families. The handbook would come into use of the staff of the child welfare clinics and hospitals. This way with the institutions which and the care quality it would be possible.