Vuodenajan merkitys hoitoyksiköissä tilattaviin laboratoriotutkimuksiin

• Main Authors: Lehtonen, Annakaisa, Pätilä, Laura, Lipponen, Liisa
• Other Authors: Savonia-ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Savonia-ammattikorkeakoulu 2017
• Subjects: laboratoriotutkimus; määrä; vuodenajat; vaikutukset; laboratoriokokeet; kustannustehokkuus; laboratoriohoitajat; terveysvaikutukset; terveysriskit; fi=Bioanalytiikka|sv=Bioanalytik|en=Bionalytics|; Bioanalytiikan koulutusohjelma; karelia*
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/138956

Laboratoriotutkimukset ovat olennainen osa potilaan hoitoprosessia ja diagnoosin saamista, mutta myös suuri kustannuskysymys. Suomessa tehdään vuositasolla kliinisiä laboratoriotutkimuksia noin 10 kappaletta asukasta kohti ja terveyskeskusten ja sairaaloiden kustannuksista noin 5 % koostuu laboratoriokustannuksista. Kliinisessä työssä arviolta 70 prosentissa tilanteista hyödynnetään laboratoriotuloksista saatua informaatiota. Opinnäytetyön aihe saatiin Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiirin kliinisen kemian laboratoriolta. Tässä työssä selvitettiin, kuinka paljon eri hoitoyksiköissä tilattiin kliinisiä laboratoriotutkimuksia kuukausittain vuosina 2012-2016, ja vaikuttiko vuodenaika tilattujen laboratoriotutkimusten määriin. Tutkimuksessa olivat mukana Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikka ja A2-sydänosasto, Imatran terveysasema, Lappeenrannan terveysasema ja Joutsenon hyvinvointiasema. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että työn tilaaja voisi kohdentaa resurssit ja materiaalit oikeille kuukausille työvuoden aikana, jolloin laboratoriopalvelut saataisiin sujuvammiksi ja kustannustehokkaammiksi. Tutkimusmenetelmänä oli vertaileva määrällinen tutkimus. Valmis tutkimusaineisto saatiin Etelä-Karjalan keskussairaalan ylikemistiltä. Tutkimusaineistona oli kuukausikohtaiset laboratoriotutkimuspyyntöraportit selvityksessä olleista hoitoyksiköistä vuosilta 2012-2016. Raporteista kävivät ilmi eri yksiköissä pyydetyt näytemäärät. Näytemäärät taulukoitiin ja niistä tehtiin kuviot hoitoyksiköittäin vuositasolla viiden vuoden ajalta, kuukausittain eriteltynä jokaisen vuoden osalta, sekä kuukausittain eriteltynä yhteensä viiden vuoden ajalta. Laboratoriotutkimuspyyntöjen määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2016 kaikissa yksiköissä. Pyyntöjen määrien vaihtelut vaikuttivat liittyvän jonkin verran tiettyyn vuodenaikaan. Näytepyyntöjen määrä kasvoi kaikissa yksiköissä lokakuussa, jolloin säät usein merkittävästi kylmenevät. Myös tammikuu, jonne usein kovemmat pakkaset osuvat, oli näytepyyntömäärältään korkeampi useassa yksikössä. Kesäkuukausina näytepyyntöjen määrä selkeästi laski kaikissa yksiköissä, lukuun ottamatta Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaa, jossa se päinvastoin nousi. Pyyntöjen määrien kasvun syys- ja talviaikaan voidaan olettaa liittyvän influenssan sekä virus- ja bakteeriperäisten hengitystieinfektioiden lisääntymiseen ilmaston kylmenemisen ja ilmankosteuden vähenemisen vaikutuksesta. Talviaikaan sairastetaan enemmän hengitystieinfektioita ja myös esimerkiksi keuhko- ja sydänsairauksiin liittyvä sairastavuus lisääntyy. Näytemäärien lasku kesäaikaan todennäköisesti johtuu kesälomakaudesta. Päivystyspoliklinikkaa puolestaan kuormittavat kesällä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sairastavat, joille kuumuus aiheuttaa tutkimuksiin johtavia oireita. Samoin tapaturma-alttius kasvaa niin erityisen kylminä kuin lämpiminä aikoina. Laboratory tests have an essential role in diagnostics and healthcare, but are also very expensive. In Finland about ten clinical laboratory tests per citizen are made every year and approximately five percent of hospital costs come from laboratory expenses. It is estimated that laboratory testing is used in clinical work about in 70 percent of the situations. This thesis was ordered by the clinical chemistry laboratory of South Karelia Social and Health Care District. The purpose of this thesis was to make a research about seasonal effects on laboratory testing during years 2012-2016 in selected health care units. The aim of this study was to make it possible for the organisation to target its resources and materials to the right months during the year, so that laboratory services would be more fluent and cost-effective. The comparative quantitative research method was used in this study. Monthly reports on the number of laboratory requests in each unit during the years 2012-2016 were received from the hospital chemist and tables of the reports were made to show possible seasonal effects on laboratory testing in the spesific health care units. The results were also graphically represented in this thesis. The results showed that the number of requests had increased through the years in all units studied and there were usually more requests during the falls and winters than during the summers. Especially October and January seemed to be months of great number of laboratory requests at the laboratories. During the cold periods people have more respiratory infections, and low temperature and other changes in the environment are often a risk for those who suffer for example from pulmonary or heart diseases. In the summer people are on their vacations and might not want to come to the doctor’s appointment. The amount of laboratory testing increased during summermonths only in the emergency department, which might suggest that people suffering for example from heart diseases have more discomfort also in warm temperature. Also more accidents may happen during cold or warm periods of the year.